perjantai 26. huhtikuuta 2013

Riikka Ala-Harja: Maihinnousu


Riikka Ala-Harjan Finlandia-palkintoehdokkaanakin ollut Maihinnousu sijoittuu Ranskan Normandiaan. Nelikymppinen Julie työskentelee oppaana Normandian maihinnousun museossa. Hän kertoo saksalaisille, amerikkalaisille ja englantilaisille turisteille maihinnousun tapahtumista ja sodanaikaisesta Ranskasta.

Julien koko elämä tuntuu olevan täynnä taistelua. Hänen pitkä avioliittonsa on loppumaisillaan ja kaiken lisäksi kahdeksanvuotias tytär sairastuu syöpään. Julien taistelua, samoin kuin Emman taistelua syöpää vastaan, kuvataan kirjassa läheltä. Tehokeinona Ala-Harja käyttää hyvin lyhyttä ja toisteista lausetta, joka tiettyyn rajaan asti kuvaa hyvin ahdistuneen ihmisen kehää kiertäviä ajatuksia. Jossain vaiheessa toisto kuitenkin alkoi tuntua puuduttavalta.

Ehkä eniten kirjassa häiritsi se, että henkilöt oli vaikea mieltää ranskalaisiksi. Useaan otteeseen jouduin muistuttamaan itselleni, että kyseessä todella on ranskalainen perhe, ei suomalainen, joka vain asuu Ranskassa. Jotain suomalaista Ala-Harjan tyylissä täytyy siis olla.

Kirja nousi syksyllä suuriin otsikoihin, kun kirjailijan sukulaiset syyttivät kirjailijaa siitä, että tämä oli käyttänyt heidän lapsensa sairautta kirjan materiaalina. Kirjaa lukiessa tätä syytöstä on vaikea ymmärtää. Millään tavalla ei tule sellainen olo, että olisi tirkistelemässä jonkun ihmisen todellisuutta, vaan kirja vaikuttaa kaikin puolin fiktiiviseltä. Ja jostainhan kirjailijan on aiheensa otettava.

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Timo Sandberg: Mustamäki

Timo Sandbergin uusi jännäri sijoittuu 1920-luvun Lahteen. Kansalaissota on vasta käyty ja kansan vastakkainasettelu ja mielipiteet ovat edelleen jyrkkiä. Kieltolaki säätelee ihmisten elämää ja salakuljetus rehottaa. Elämä kaupungissa on köyhää, jokainen yrittää tulla toimeen kuka mitenkin.

Kaupungin laitamilta Metelinmäeltä löydetään ammuttu mies ja aluksi näyttää selvältä, että kyse on ollut pirtutrokareitten keskinäisestä välienselvittelystä. Pian samalla mäellä ammutaan toinenkin mies ja konstaapeli Otso Kekin epäilykset heräävät. Ehkä taustalla onkin jotain aivan muuta kuin viinariitoja. Murhat näyttävät myös liittyvän jotenkin venäläiseen kaunottareen Veraan. Mutta miten Kekki onnistuu vakuuttamaan myös kollegansa siitä, että murhia tulisi tutkia ihan kunnolla. Myös poliisi näyttää näkevän yhteiskunnassa vielä selvän jaon punaisiin ja valkoisiin.

Kielellisesti tai juonellisestikaan kirja ei ole mikään varsinainen taidonnäyte, mutta ajankuvana mielenkiintoinen.

torstai 18. huhtikuuta 2013

Antti Tuuri: Bospor Express

Antti Tuurin uusi matkakirja kuvaa kirjailijan junamatkaa Tukholman kautta Istanbuliin ja takaisin Helsinkiin. Hän kulkee kirjailiijakonferensseihin laivalla ja junalla, koska on lentokenttien turvatoimiin suivaantuneena päättänyt, ettei enää lennä. Junamatkalla ehtiikin nähdä ja ajatella monenlaista, joten matkaillessa syntyy myös oiva kirja.

Budapestiin asti matka sujuu suunnitelmien mukaan, mutta kun Unkarissa pitää hypätä Belgradiin kulkevaan junaan, alkavat ongelmat. Tuuri onnistuu kuitenkin pääsemään Serbian ja Bulgarian läpi kulkevaan Bospor Express -junaan, jossa on vanhaa junatunnelmaa. Juna kolisee, huojuu ja läähättää; se pääsee vaivoin ylittämään vuoristoiset maastot. Verkkaisella junamatkalla halki Euroopan Tuuri ehtii mietiskellä elämää ja kuolemaa. Eri uskontojen valta-alueiden läpi ajeltaessa hän pohtii, miten eri uskonnoissa suhtaudutaan kuolemaan ja kuoleman jälkeiseen elämään.

Lopulta tullaan perille Istanbuliin. Siellä Tuuri osallistuu kirjallisuuskonferenssiin, koska hänen kirjansa Taivaanraapijat on juuri ilmestynyt turkiksi. Tuuri johdattelee lukijan Istanbulin kaduille ja kahviloihin sekä tutustuttaa ihmisiin, joihin itse tutustuu.

Tuuri kirjoittaa näkemästään ja kokemastaan omaan tarkkaan ja kuvailevaan tyyliinsä. Hänen kielensä on hyvin tunnistettavaa - ja hyvin nautittavaa. Tuurin matkassa todella tuntee itsekin olevansa junassa, tuntee sen kolistelun ja hitaan etenemisen; pääsee antautumaan matkan tunnelmaan kotisohvalta käsin. Kirja kuuluu ehdottomasti matkakertomusten ykkösluokkaan!

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Jon Kabat-Zinn: Olet jo perillä


Tietoinen läsnäolo tuntuu olevan tämän hetken muoti-ilmiö, kirjoja aiheesta ilmestyy kuin sieniä sateella. Olet jo perillä – tietoisen läsnäolon taito on myös opaskirja tässä hetkessä elämisen taitoon, ja hyvä sellainen.

Jon Kabat-Zinn on lääkäri ja maailmankuulu opettaja, joogi ja buddhalaisen meditaation harjoittaja. Kabat-Zinn tarjoaa kirjassa käytännön ja arjen esimerkkejä tietoisen läsnäolon vahvistamiseen. Tie ei ole helppo eikä nopea, se käy heti selväksi. Kirja antaa oivalluksia ja ajattelemisen aihetta: kaikki on tässä hetkessä. Vaikka tämä totuus on ikivanha, se vain on kovin helppo unohtaa arjessa. Ihmisen yleismaailmallinen tapa näyttää olevan miettiä enemmän mennyttä ja suunnittella tulevaa, jolloin unohtaa elää nykyhetkeä.

Kirjan harjoituksissa käytetään hyväksi hengitystä ikivanhan joogaperinteen tapaan. Ja kirja korostaa, että tavallisessa arjessa voi oikien hyvin harjoittaa tietoista läsnäoloa, ei tarvitse lähteä retriittiin tai nousta vuorelle erakon luolaan. Kirjasta saa myös hienoja ohjeita lapsien näkemiseen opettajina tällä elämän taipaleella. Ihastuttava, lämminhenkinen kirja, kuten kaikki Kabat-Zinnin kirjat yleensäkin.

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja

Ranskalaiskirjailijan Onnen koukkuja –kirjaa on verrattu Muriel Barberyn Siilin eleganssiin ja jotain samaa henkeä näissä kirjoissa onkin. Onnen koukkujen päähenkilö on keski-ikäinen Jocelyne, joka elää tavallista elämäänsä Arrasin pikkukaupungissa. Hän on varsin tyytyväinen lanka- ja nappikauppaansa vaikka totta kai välillä haaveileekin paremmasta ja rikkaammasta elämästä.

Vaikka Jocelynen elämä vaikuttaakin olevan tavallistakin tavallisempi, on hänen tielleen silti osunut sattumia, joiden luulisi kohtaavan vain yhtä miljoonista. Erikoinen yhteensattuma on esimerkiksi se, että Jocelyne on aikoinaan avioitunut Jocelyn-nimisen miehen kanssa. Ei voi olla tavallista löytää puoliso, jonka nimi eroaa omasta nimestä vain yhden kirjaimen verran. Seuraava harvinainen tapaus Joycelinen elämää kohtaa, kun hän voittaa lotossa päävoiton. Lottovoitto osuu henkilölle, joka ei yleensä edes lottoa. Tällä kertaa hän oli tarttunut kuponkiin ystäviensä, hurmaavien kaksoissisarusten kehotuksesta.

Kirja kiertyy kysymyksen ympärille siitä, mitä onni on. Tekeekö raha ihmisen onnelliseksi? Onko jokainen ihminen luonteeltaan ahne? Mikä tekee ihmisen arjesta hyvän?