keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Wylie Overstreet: Maailmanhistoria päivitettynä Facebookiin


Tässäpä ihastuttava kirja! Wylie on koonnut maailmanhistorian tärkeimpiä tapahtumia Facebookin hengessä, ja lopputulos on suurimmalta osin onnistunut, paikoin jopa ratkiriemukas. Muutamassa kohtaa menee tosin aika roimasti yli, ja varmasti loukkaakin ihmisiä, mutta ehkä Facebookissa voi antaa ylilyöntejä anteeksi…

Kirjaan on lisätty myös Suomen osuus, siitä suuret kiitokset. Jotkut Suomen päivitykset ovat kirjan parasta antia. Myös kulttuuripuolelta löytyy helmiä: ”Julia Capulet merkittiin käyttäjän Romeo Montague albumiin. Mikä loisto tuolla ikkunassa? (kuva) Julia Capulet tykkää tästä. Imettäjä kommentoi: Siis tämän pusikoista kurkkivan hiipparinko haluat naida?”

Ihan kaikkien Amerikan historian päivityksien ymmärtämiseen eivät kouluhistorian tiedot riitä, tai sitten olen jo unohtanut liikaa. Mutta suurimman osan kyllä tajuaa ihan lukiotiedoin. Ja Facessa on tietysti pitänyt hiukan viettää aikaansa, jotta kirja kolahtaa. Onpa keksitty hauska tapa muistutella maailman historiaa mieleen.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Paulo Coelho: Accran kirjoitukset


”Accran kirjoitukset – sana on aseista voimakkain” herätti minussa aika ristiriitaisia tunteita. Olen yleensä tykännyt Coelhon kirjoista kovasti, tästä en ole ihan varma. Jotenkin Coelholla tuntuu menestys ja julkaisujen määrä kihonneen päähän, ja nyt suolletaan viisauksia sellaista tahtia, että heikompaa huimaa.

Kirja koostuu viisaalle Koptille esitetyistä kysymyksistä, joihin hän vastaa – varmastikin viisaasti. Kopti ottaa kantaa menestykseen, tyylikkyyteen, häviämiseen ja voittoon. Paikka paikoin nousee kauniita ajatuksia ja tärkeitä lauseita, mutta kuitenkin koko kirjasta jää vähän mansikalla höystetyn sillisalaatin maku. Hiukan napattu tuolta, hiukan täältä, vähän vanhaa ja vähän sinistä, ja lopputulos on sekametelisoppa. Ei kolahtanut.

Lisäksi kirjan ulkoasu on vähemmän onnistunut. On melkoisen tukalaa lukea tekstiä harmaalta pohjalta yhtään pitemmän aikaa. Varmaan tarkoituksena on ollut saada vanhan ja antiikin leimaa, mutta sutta ja sekundaa tuli. Raskaslukuisuus ei yhtään kirjaa paranna.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Sakyong Mipham: Meditatiivinen juokseminen


Sakyong Mipham on Tiibetin lama, tunnettu buddhalainen opettaja ja kirjailija, joka harrastaa juoksemista tosissaan. Hän on osallistunut usealle maratonille ja kilpailee paitsi itsensä, myös muiden kanssa kovilla, vain reilun 3 tunnin maratonajoilla. Mipham avaa kirjassaan yhteyksiä meditoinnin ja urheilun välille, ja kertoo mielenkiintoisesti omista havainnoistaan.

Miphamin perussanoma on, että fyysinen ja psyykkinen kulkevat tiiviisti käsi kädessä, ja kirjasta löytyy monenmoisia neuvoja arkielämäänkin. Kirja on jaettu juoksijan (tai meditoijan) kykyjen mukaan eri osiin: tiikeri, leijona, garuda ja lohikäärme.

Jokaisessa vaiheessa juoksija (ja meditoija) kohtaa erilaisia haasteita. Näihin haasteisiin ja kehittymispaineisiin täytyy pystyä vastaamaan, jotta uusi vaihe aukeaa. Esimerkiksi leijonavaiheessa täytyy tutustua ja sopeutua onnellisuuteen, ja lakata pelkäämästä sen katoamista. ”Luota onnellisuuden luonnollisuuteen.”, on Miphamin neuvo. Mielenkiintoinen kirja, joka melkein pitäisi lukea saman tien uudelleen, jotta se avautuisi enemmän.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Marjorie Hillis: Elä yksin ja nauti – klassikko-opas sinkkunaiselle


Elä yksin ja nauti on hauska pieni kirjanen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1936, ja nousi bestselleriksi. Teoksella on siis ikää jo lähes 80 vuotta, mutta monet neuvot toimivat yhä. Maailma on toki muuttunut, mutta naisen elämässä on yhä edelleen paljon samaa kuin itsellisen, työtä tekevän naisen elämässä oli Amerikoissa ennen toista maailmansotaa.

Kirja jakautuu lukuihin, joissa tarkastellaan naisen elämän pulmakohtia. Mitä yksinäinen nainen tarvitsee? Kuinka yksinäinen nainen löytää seuraa? Mitä alkoholijuomia yksinäisen naisen kuuluu tarjota? Kuinka elämästä voi nauttia eniten yksin asuen? Kunkin jakson esimerkkitapaukset valottavat Neiti N:n ja Rouva G:n tapauksien avulla, miten toimia oikein (näin toimii viisas nainen!) ja miten väärin (tätä tapaa voimme vain surkutella). Monet ohjeet toimivat yhä, ja tähtäävät lopulta siihen, ettei ehkä tarvitsekaan elää yksin.

Naisia vaivaavat myös monet arkuudet ja pelot. Kirja toteaa opettavaiseen ja hauskaankin sävyynsä: ”Suoralta kädeltä mieleen ei tule ainuttakaan kunnon murhajuttua, jossa uhrina olisi yksin elävä nainen. Miten sitten elätkin, todennäköisyys että sinulle tapahtuu jotain hirvittävän kauheaa on yksi monesta sadasta tuhannesta. Todennäköisyys voittaa raha-arpajaisissa on paljon suurempi. Mutta oletko koskaan voittanut?” Hupaisaa kesälukemista!