sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Sari Pullinen: Kohta kaikki alkaa

Kohta kaikki alkaa -nimi sopisi kuvaamaan meistä aika monen elämää: me odotamme joulua, ensi kesää, lomaa, eläkkeelle pääsyä, mitä milloinkin - jonka jälkeen se oikea elämä vasta alkaa. 

Sari Pullisen kirjassa päähenkilönä on Kirsi, joka on ollut vuosia toinen nainen. Hän on odottanut, että mies tekisi ratkaisunsa, jonka jälkeen heidän yhteinen elämänsä voisi alkaa. Kirsi on oman ratkaisunsa tehnyt ja lähtenyt rakkaudettomasta liitostaan jo aiemmin. Kirjan alussa Kirsille kuitenkin selviää, että mies ei aiokaan erota ja Kirsi jää tyhjän päälle: kaikki romahtaa. 

Kirsin aiemmista suhteista ja elämästä kerrotaan takaumina. Iso osa kerrontaa on kuvausta Kirsin toipumisesta siitä, ettei rakkaussuhde jatkunutkaan niin kuin Kirsi oli kuvitellut. Lopun dramaattinen tapahtumasarja tuntuu hieman irralliselta, vaikka sillä ehkä halutaankin kertoa, miten huonosti voi käydä, jos perheen ja suhteen sisällä tilanne kärjistyy liikaa. 

Pullisen kieli on sujuvaa ja kaunista. Kirjan alussa tuntui, että kuvailua oli liiankin kanssa. Teksti oli paljolti päähenkilön tajunnanvirtaa ja sen maiseman ja luonnon kuvailua, mitä hän näki. Joko kieli muuttui tai ilmaisutapaan tottui, kirjan lopussa siihen ei enää kiinnittänyt huomiota.

Hienoa, että olemme saaneet uuden kirjailijan Etelä-Karjalaan!

torstai 25. syyskuuta 2014

Lilja Tamminen ja Jalmari Eskelinen: Komerot

Komerot: kadotettujen nuorten tarinoita on vaikuttava kirja. Jokaisen päättäjän tulisi lukea joku tällainen teos, sillä näitä nuoria aikuisia on joukossamme paljon. Kirja valottaa hiukan heidän vaikeuksiaan ja tapaansa ajatella. Suurin osa ei ”syrjäydy” yhteiskunnasta tarkoituksella, vaan monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Vain yksi haastateltavista halusikin pysyä syrjässä ihan omasta halustaan.

Komerot kertoo asuntoihinsa ja yksinäisyyteen hautautuneiden ihmisten tarinoita. Kirja on tärkeä puheenvuoro erilaisille yhteiskunnan jäsenille. Rivien välistä ja aivan suoraankin voi löytää ehdotuksia heidän auttamisekseen, kirjan tekijät ovat kyselleet nuorilta itseltään miten heitä voisi auttaa.

Kukaan ei halua ehdoin tahdoin olla köyhä, yksinäinen ja väsynyt. Näiltä ihmisiltä ei välttämättä löydy voimia muuttaa olosuhteitaan yksin, muita ihmisiä tarvitaan mukaan.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Kati Tervo: Sukupuu

Tässä on kirja naisista. Kati Tervo kertoo tarinan viiden sukupolven naisista Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa 1900-luvun alusta tähän päivään. Näkökulma vaihtuu aikakaudesta ja maasta toiseen kappaleen vaihtuessa. Välillä pää on pyörällä, mutta kirjan loppuun painettu sukupuu auttaa.

Tervo kirjoittaa läheltä: Kertojan näkökulma vaihtuu pienestä tytöstä vanhaan saksalaiseen isoäitiin ja sukupolviin siinä välillä yhtä lailla eläytyen. Yhtä intensiivinen on pienen lapsen kuvaus vähän pelottavasta mummustaan kuin tämän mummun kertomus omasta nuoruudestaan Saksassa, kotona, jossa hän tapasi suomalaisen Johanneksen. Miehet jäävät sivuosaan, he ovat sodissa särkyneitä tai katoavat kokonaan.  Muutamalla lauseella kuvataan ymmärrettäväksi elämä ja aikakausi Saksassa: mikä oli naisen asema, maisema, kotipiiri ja suku.

Saksasta Suomeen tulleen Adelen elämä ei ollut helppo: ikävä anoppi, maailmalle kadonneet sisarukset, kotikielenä saksa, kun suomen kieltä ei tullut opeteltua. Helppoa ei ollut Saksassakaan toisen maailmansodan aikana, Dresdenissä.

Paljon henkilöitä, paljon kohtaloita pienessä kirjassa. Olikohan niitä jo vähän liikaa?

torstai 18. syyskuuta 2014

Katri-Helena Kalaoja: Taivaan tie

Taivaan tie on ihastuttava pieni kokoelma koko Suomen tunteman Katri-Helenan ajatuksia ja aforismeja. Kirjan lukaisee yhdessä illassa, mutta ajatuksia jää pidemmäksikin aikaa. Katri-Helena avaa maailmaansa viestien kautta, joita hän saa hiljentyneessä mielentilassa. Viestit ovat antaneet Katri-Helenalle lohtua ja  voimaa suurten surujen keskellä, hän menetti sekä aviomiehensä että poikansa.

Kirja on kauttaaltaan valoisaa, elämään ja rakkauteen uskovaa tekstiä: ”Kun mielesi hyväksyy kehityksen, se hyväksyy myöskin tapahtumat, jotka saavat sitä aikaan.” ”Vain hyvällä saat aikaan hyvää. Vain rakkaudella saat rakkautta. Vain rakastamalla kestät itse. Ei ole muuta tietä.”

Aurinkoista luettavaa syksyn pimentyviin viikkoihin.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Guy Finley: Irtipäästämisen salaisuus

Irtipäästämisen salaisuus on ainakin ensilukemalla vaikea kirja. Periaatteessa sanoma on kovin yksinkertainen: päästä irti. Mutta käytännön toteutus ei heti valkene.

Guy Finley on 65-vuotias amerikkalainen, aiemmin muusikko ja sittemmin henkinen opettaja, filosofi ja kirjoittaja. Finley rohkaisee lähtemään loppumattomalle matkalle omaan sisimpään, etsimään ikuista Salaista itseä.

Minua taas kerran hiukan häiritsi suomennos, joka ei ollut kovin oikeakielinen. Luvattoman paljon ”he lähti, ne tuli, nämä ajatteli” –tyyliä. Pidin kirjasta kuitenkin, ja se tarjoaa oivalluksia ja elämänohjeita. ”Älä ajattele kärsimystäsi, äläkä ui siinä ympyrää. Nojaudu vain tuolissasi taaksepäin, rentoudu ja sano: En ymmärrä tätä ahdistusta, joka sotkee minut.” Finley neuvoo meitä luopumaan itsemme epäilemisestä, omahyväisyydestä, katumuksesta, vihasta ja itsemme kiduttamisesta. ”Itsestäsi luopuminen on itsesi nostamista ylöspäin.” Ajatuksia herättävä kirja olisi ansainnut vielä kunnon viimeistelyn.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Venla Hiidensalo: Karhunpesä

Venla Hiidensalo on kirjoittanut oman sukunsa vaiheisiin liittyvän romaanin, jonka tapahtumat alkavat kansalaissodasta. Päähenkilönä kirjassa on Matalena, jonka sairaalassa makaava isoäiti pyytää Matalenaa etsimään oman isänsä Voiton. Voitto on hävinyt kansalaissodan loppuvaiheissa ja hänen tiedetään lähteneen rajan yli Neuvostoliiton puolelle. Sen jälkeen Voiton kohtalo on ollut epäselvä.

Kirja on rakennettu eri henkilöiden takaumia ja Matalenan nykypäivässä liikkuvia jaksoja vuorotellen. Kirjaa on helppo lukea, koska jaksot on selkeästi otsikoitu (kertova henkilö ja vuosiluku). Toisaalta henkilöitä on paljon ja välillä miettii, olisiko osan voinut pudottaa tarinasta pois. Ehkä lähes 500-sivuinen tarina olisi hyötynyt tiivistämisestä.

Kadonneesta Voitosta kertovat jaksot ovat kirjan mielenkiintoisinta antia, vaikka jaksojen täytyykin olla kuvitteellisia. Jaksoissa kerrotaan Voiton vaiheista Neuvostoliitossa vuonna 1918. Kovin tarkkoja tietoja ei varmaankaan ole ollut saatavilla, mutta kirjailija on taitavasti punonut ehkä arkistojen kätköistä löytämiensä tiedonmurusten ja tosiseikkojen päälle uskottavan tarinan siitä, mitä Voitolle olisi voinut tapahtua.

Kirjailija kuvaa myös sitä, miten hankalista asioista on suvussa polvesta polveen vaiettu. Ensin on ollut pakko, kun henki on ehkä ollut siitä kiinni. Myöhemmin siitä on tullut toimintatapa, asioita on tahallaan kaunisteltu ja alettu uskoakin muunnettuun totuuteen.

Mielenkiintoista Suomen historiaa, usean eri sukupolven naisten silmin kuvattuna.

Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias

Mikähän siinä on, että kirjakauppaan sijoittuvat kirjat ovat aina sympaattisia! Kyseisen kirjakaupan kirjailija on sijoittanut pienelle Alice Islandille Yhdysvaltoihin.

Kirjakauppias A.J. Fikry on lapseton, leskeksi jo jäänyt nuorehko mies. Hän suree edelleen auto-onnettomuudessa kuollutta vaimoaan, kun hänen kirjakauppaansa jätetään pieni Maya-tyttö. A.J. päättää adoptoida orvon tytön ja sen jälkeen hänen elämänsä muuttuu vähitellen. A.J. mm. ystävystyy paikallisen dekkareita harrastavan poliisimiehen kanssa, aloittaa lenkkeilyn ja saa ylipäätään taas elämästä kiinni. Kaunis naispuolinen kirjaedustajakin liittyy juonikuvioihin.

Kirjan jokainen luku alkaa A.J.:n kirjoittamalla lyhyellä kirjaesittelyllä tai -arviolla kirjoista, joita hän pitää tärkeinä. Arviot on suunnattu Mayalle, jolle A.J. tekee kirjalistaa lukemisen arvoisista opuksista. Kirjassa ei ole varmaan mitään suurempaa sanomaa eikä se ole mitään korkeakirjallisuutta, mutta hyvä mieli sen lukemisesta jää. Kirjoista ja kirjakaupoista pitävälle lukijalle hempeän surumielinen pikku tarina!