keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Milja Kaunisto: Luxus

Milja Kauniston historialliset romaanit imaisivat minut mukaansa heti esikoisteoksesta, Olavi Maununpojan Pariisin opiskeluvuosista kertovasta Synnintekijästä, lähtien. Olavi Maununpoika –trilogia kuvaa keskiaikaa Suomessa ja Ranskassa, kun taas Luxus ajoittuu Ranskan vallankumouksen pyörteisiin 1700-luvun lopulle. Luxus on Purppuragiljotiini-nimisen trilogian ensimmäinen osa, johon on tulossa jatkoa vielä tänä keväänä.

Luxus kuvaa vallankumousta kahdesta vastakkaisesta näkökulmasta: kaikkein köyhimpien, sekä kaikkein rikkainten ihmisten. Köyhä pyövelin kisälli Isidore Boreal on lapsena äitinsä hylkäämä, isokokoinen ja rujopiirteinen mies. Pyövelinä hän on ajan ajattelutavan mukaan saastainen, ja senkin vuoksi ihmisten kavahtama. Rikas kreivitär Marie-Constance de Lyonne de Boucard menettää vallankumouksen jalkoihin hetkessä kaiken: miehensä, kotinsa ja säätynsä takaaman etuoikeutetun aseman. Isidoren ja Marie-Constancen elämät törmäävät ja kietoutuvat yhteen tässä vastakkainasettelujen tarinassa. Erilaisista lähtökohdista olevista henkilöistä löytyykin heitä yhdistäviä tekijöitä, he ymmärtävät toisiaan yllättävissäkin tilanteissa.

Milja Kaunisto on tehnyt tarkkaa historiallista tutkimustyötä romaaninsa pohjalle, jotta on saanut paikat ja tilanteet vaikuttamaan aidoilta. Kaikki Luxuksen henkilöhahmotkin perustuvat oikeasti olemassa olleisiin ja Ranskassa vallankumouksen aikaan eläneisiin henkilöihin aina vallankumousmies Maximilien Robespierrea ja markiisi de Sadea myöten.

Kuten Olavi Maununpoika –trilogiassa, tässäkin kirjassa harrastetaan kaikenlaisia paheita, on ilotaloja, verta, likaa ja kuolemaa, mutta tällä kaikella ei mitenkään mässäillä tai sitä ei korosteta. Ne tuodaan tarinaan mukaan luonnollisena osana ihmisten elämää. Eihän romaani kertoisi uskottavasti Ranskan vallankumouksesta, jos siinä ei kauloja katkeaisi!

Jo Olavi Maununpoika –trilogia syvensi historian tietämystäni, ja Luxusta lukiessani käsitykseni Ranskan vallankumouksesta laajeni. Tämä oli opettavainen teos myös ihmisten eriarvoisuudesta. Milja Kauniston teokset eivät kuitenkaan saarnaa tai opeta, vaan tarinat perustuvat henkilöiden välisiin suhteisiin ja elämästä selviytymiseen vaikeissakin oloissa ja rajujen muutosten keskellä.

Milja Kaunisto sai minut romaaneillaan kiinnostumaan historiasta. Luxusta lukiessani en voinut olla myöskään ajattelematta, kuinka paljon arvokasta taidetta ja muuta kulttuuriperintöä maailmasta on tuhoutunut, ja koko ajan tuhoutuu vallankumousten, erilaisten kriisien ja aseellisten selkkausten seurauksena, arvokkaiden ihmishenkien lisäksi. Sormet syyhyten jään odottamaan sitä hetkeä, kun pääsen tarttumaan sarjan seuraavaan osaan!

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Margaret Atwood: Hag-Seed – the Tempest retold

Margaret Atwoodin Hag-Seed on upea kirja - niitä harvinaisia opuksia, joita haluaa lukea säästellen, jotta kirjaa riittäisi mahdollisimman pitkään.

Kirja on ilmestynyt 2016, joten suomennosta ei vielä ole saatavilla. Toivottavasti sellaisen kuitenkin pian saamme, ja laadukkaan. Suomentajan työ ei kyllä käy kateeksi tämän kirjan kanssa, Shakespeare, räppi ja runous pitävät siitä huolen.

Felix Phillips on menestynyt, ärhäkkä ja originelli teatterimies, joka kammetaan syrjään juhlitusta paikastaan. Nuori ja nälkäinen menestyjä kampeaa tieltään vanhan alfauroksen ennen kuin tämä huomaakaan mitä tapahtui. Felix pakenee nöyryytystä erakkomajaan ja alkaa hautoa kostoa. Kostolle syntyykin lopulta mahdollisuus, kun Felix löytää uuden työn vankien parissa.

Hag-Seed on mestarillista kerrontaa Shakespearen teemoin, mukana ovat niin juonittelut, petokset kuin kostokin. Atwoodia ei turhaan hehkuteta yhdeksi vuosisatamme älykkäimmistä ja taidokkaimmista kirjailijoista. Atwood osaa kertoa tarinan niin, että lukija uppoaa mukaan. Uskaltaisiko sanoa, että jopa Shakespeare saa uutta ulottuvuutta?

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Tuija Lehtinen: Väärä vainaja

Lehtisen Väärä vainaja aloittaa uuden dekkarisarjan Erja Revon tutkimuksista. Erja on jäänyt vastikään poliisin työstään eläkkeelle ja haaveilee moottoripyöräreissusta Keski-Eurooppaan nyt kun hänellä on vihdoin aikaa. Tilanne kuitenkin muuttuu yllättäen.

Äitinsä kuolinpesää siivotessaan Erja törmää lapsuudenystäväänsä, joka kertoo tyttärensä olevan vakuuttunut siitä, että hänen edesmenneen kummitätinsä uurnassa on väärän vainajan tuhkat. Erjaa kummallinen tapaus alkaa alun epäröinnin jälkeen kiinnostaa siinä määrin, että hän aloittaa omat epäviralliset tutkimuksensa. Mitä kummitädille on tapahtunut ja kuka on haudattu hänen sijastaan? Kaiken lisäksi kummitädin perintökin on hukassa.

Tapauksen tutkimukset vievät Erjaa pitkin pääkaupunkiseutua ja pian hän huomaa, ettei poliisin työ olekaan kovin helppoa ilman virkamerkkiä ja käytössä olevaa rikoslaboratoriota.

Lehtinen on kirjoittanut paljon viihdekirjallisuutta ja parissa Lehtisen kirjailijanuran alkuaikojen viihdekirjassa on myös mysteerin ainesosia, mutta tämä on Lehtisen ensimmäinen selkeästi jännityskirjallisuuden maailmaan sijoittuva romaani. Tuija Lehtinen hallitsee viihdekirjallisuuden suvereenisti. Odotukseni olivatkin korkealla tarttuessani tähän teokseen, mutta jännityskirjailijana Lehtisellä on vielä matkaa samalle tasolle. Alku on kuitenkin lupaava.

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään

Aloitin kirjan lukemisen hieman vastahakoisesti: Kirjan päähenkilö on masentunut ja aikoo tehdä itsemurhan. Aihe tuntui tosi raskaalta. Kirjaa kuitenkin suositeltiin minulle, joten tartuin siihen.

Päähenkilö Kerttu on tunnollinen nelikymppinen luokanopettaja, jolla on mies ja kaksi pientä lasta. Kertun työyhteisössä on ikäviä piirteitä. Hän uupuu ja jää masennuksen takia sairauslomalle. Kirja on tarina Kertun sairaudesta, miten hän todella melkein tappaa itsensä, mutta alkaa pikku hiljaa kuitenkin toipumaan. Hyvin todenmukaisesti on kuvattu Kertun vaikeuksia nousta sohvalta, tehdä ruokaa tai suorittaa muita lapsiperheen arkeen kuuluvia töitä. Kerttu pitää päiväkirjaa ja kirjaa siihen tuntojaan. Onneksi hän pääsee myös taitavan psykiatrin luokse terapiaan ja pikku hiljaa asiat alkavat selvitä.

Mukavasti on kuvattu tilannetta myös Kertun miehen näkökulmasta. Hän jaksaa kaikesta huolimatta rakastaa ja auttaa Kerttua pahimmissa vaiheissa. Ja tätä ei ole kuvattu mitenkään pliisusti, vaikka se tässä siltä kuulostaakin. Myös Inari-tyttären tuntemuksia kuvataan todenmakuisesti. Kertun paha olo kestää syksystä kesään ja kirjan loppu on toiveikas. Katri Rauanjoki on äidinkielen opettaja, ilmankos kirja olikin taitavasti kirjoitettu!

Maja Lunde: Mehiläisten historia

Mehiläisten historia tapahtuu kolmella eri aikatasolla: Kertojaääni Tao elää Kiinassa vuonna 2098, George Ohiossa 2007 ja William Englannissa 1852. William oli lupaava nuori tutkijanalku, kunnes meni naimisiin ja hänestä tuli suurperheen isä. Hänen aikansa menee perheen elättämiseen ja haaveet tutkijanurasta saivat jäädä. Jossakin vaiheessa hän kuitenkin kiinnostuu mehiläisten pesimisen tutkimisesta ja kehittää tyttärensä kanssa uudenlaisen pesärakenteen.

2000-luvulla George saa elantonsa mehiläispesistä ja kiertää pölyttämässä viljelyksiä. Georgen elinkeinolle tuhoisat mehiläiskadot osuvat tuohon ajanjaksoon. Taon eläessä Kiinassa koko maailmassa ei enää ole mehiläisiä. Taon kuvaamassa yhteiskunnassa ruokaa ei enää ole saatavilla, kun mehiläiset eivät ole pölyttämässä kasveja. Tao työkavereineen kulkee pölyttämässä kasveja käsityönä.

Kirjailija Maja Lunde kuvaa kiinnostavasti ja pelottavastikin tilannetta, joka syntyy, jos mehiläiset jostakin syystä häviävät. Selvää syytä mehiläiskadolle kirjassa ei kerrota ja onko sellaista löydettykään. Kertojaäänien vaihtelu vaihtaa jännittävästi näkökulmaa eri aikakaudelta ja maanosasta toiseen. Jokaiselle päähenkilölle on luotu uskottava oma elämä ja elinympäristö perheineen ja aikakaudelle tyypillisine ilmiöineen.

Maja Lunden kirja valittiin Norjassa vuoden parhaaksi kaunokirjalliseksi teokseksi 2015. Toivottavasti lukijat Suomessakin löytävät tämän sujuvasti ja oivaltavasti kirjoitetun kirjan. Minut se ainakin herätti miettimään pienten pörräävien mehiläisten merkitystä.