maanantai 30. heinäkuuta 2012

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus

Tallinnaan vuoteen 1409 sijoittuva rikosromaani sai minut jo miljöönsä puolesta kiinnostumaan. Tallinnan vanhakaupunki on suurimmalle osalle suomalaisia päiväristeilyiltä tuttu. Kirjassa kuljetaankin yhä nykypäivänä olemassa olevilla kaduilla ja kujilla. Moni asia on kuitenkin toisin: mm. monet muurit, tornit ja kirkot ovat vasta rakenteilla.

Kirjan päähenkilö on tallinnalainen toimelias apteekkari Melchior. Hän jatkaa isänsä jalanjäljillä apteekkarina Rataskaivokadulla, mutta haaveilee uudesta uhkeammasta apteekista vieläkin keskeisemmällä paikalla, Raatihuoneentorilla. Melchior on itse saksalaista syntyperää, mutta hänen vaimonsa on virolainen.

Kirjan tapahtumat saavat alkunsa, kun ritarikunnan hallitsemassa yläkaupungissa Toompealla tapetaan korkea-arvoinen saksalaisritari ja surmaajan nähdään pakenevan raadin alaisuudessa olevaan alakapunkiin. Tapahtuma on harvinainen ja sen selvittely vaatii suuria ponnisteluja niin kaupungin oikeuslaitokselta. Oikeusvouti turvautuukin nokkelaksi ja hyvävainuiseksi tunnetun apteekkarin apuun. Tarkkoihin havaintoihinsa ja hyvään päättelykykyynsä turvautuen Melchior pääsee tekijän jäljille. Matkan varrella päästään kurkistamaan kaupunkilaisten elämään, kaupungin takapihoille, luostarin muurien kätköihin ja sataman epämääräisiin kuppiloihin.

Kirjaan on jo ilmestynyt kaksi jatko-osaakin, joita ei ole vielä suomennettu, joten seikkailut vanhan Tallinnan kaduilla jatkuvat.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Bill Willingham: Fables 4, March of the Wooden Soldiers

Olen kirjoittanut Fables-sarjakuvasta jo ennenkin, mutta olen nyt täysin hurahtanut upeaan sarjaan, joten pitääpä nostaa toinenkin osa esille. March of the Wooden Soldiers on taattua Fables-laatua, eipä ihme että sarjakuva on kahminut palkintoja toisensa jälkeen. Kuvittajia on taas monta, joten lukija pääsee ihailemaan erilaista kynänjälkeä.

Kuvitus on siis loistavaa, mutta mikä parasta, myös tarina kestää aikuisen lukemista. Mahtavaa parodiaa valtaan noususta ja keinoista vaikuttaa rahvaaseen. Ehdottomasti taas suosittelen! Fabletownin asukkaat ovat loistavasti keksittyjä, ja tarina etenee koko ajan. Kannattaa lukea sarjaa numerojärjestyksessä, niin pysyy tarinassa paremmin mukana, eikä pilaa itseltään jännitystä. Tosin varoituksen sana: kun Fablesit aloittaa, niitä ei voi lopettaa ennenkuin kaikki on luettu, ja sarja on pitkä... Onneksi, huokaa fani!

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Steve Alten: Mayojen testamentti

Steve Alten ankkuroi jännärinsä mayojen kalenterin päättymiseen 21. joulukuuta 2012. Gabrielin arkeologiperhe on tutkinut mayojen ennustuksia koko elämänsä ajan, ja nyt koko ihmiskunnan tulevaisuus on ainoan hengissä olevan perheenjäsenen varassa. Arkeologiperheen poika Mick Gabriel on kuitenkin saatu pakkohoitoon psykiatriseen sairaalaan, joten pelastustehtävä näyttää mahdottomalta. Kukaan ei usko enteitä, ja vastassa on voimakkaita vihollisia. Mutta kuinka käykään, riittääkö aika?

Mayojen testamentti on hyvin kirjoitettua jännitystä, ja pitää lukijan otteessaan. Teos on kirjoitettu jo vuonna 2001, joten moni kohta hymyilyttää lukijaa, joka elää juuri nyt tätä kirjassa kuvattua ajanjaksoa. Teknologia ei kehittynyt ihan sitä vauhtia kuin kirjassa ennustettiin, eikä maailma poliittisestikaan ole aivan kymmenen vuoden takainen. Mayojen testamentti on kuitenkin mielenkiintoinen kirja, ei ihme että sitä on myyty yli miljoona kappaletta.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Alain Claude Sulzer: Väärään aikaan

Sveitsiläisen Alain Calude Sulzerin kirja on koskettava kuvaus poikkeavuudesta ja ympäristön tuomitsevuudesta.

Kaikki alkaa, kun nuori poika alkaa tuntea tarvetta selvittää isänsä kuolemaan ja elämään liittyviä yksityiskohtia. Isä on kuollut 1950-luvulla pojan ollessa vasta pieni vauva, eikä hänestä ole sen koommin juurikaan puhuttu. Äiti on hävittänyt lähes kaikki tavarat, vain muutama valokuva on tallessa. Poika lähtee Pariisiin tapaamaan kummisetäänsä, joka on ottanut muotokuvan isästä. Johtolankoina kummisedän löytämiseksi ovat valokuvassa oleva ateljeen osoite sekä kuvassa isän ranteessa oleva hieno kello.

Poika tapaa kummisetänsä ja saa isän vanhan kellon omakseen. Kellon lisäksi hänen käsiinsä joutuu myös pinkka isän ystävälleen lähettämiä kirjeitä, joista selviää isän olleen mielisairaalassa hoidettavana. Pikku hiljaa pojalle selviää paljon uutta vaietusta isästä. Isä oli homoseksuaali, jonka piti yrittää peitellä suuntautumisensa ympäröivän ilmapiirin painostuksen ja paheksunnan takia. Lopulta ahdasmielisyys ja itsensä kieltäminen ajoivat isän epätoivoiseen loppuratkaisuun.

Kirja on mielestäni todella onnistunut monin tavoin. Se kuvaa hyvin yksilön ja ympäröivän yhteiskunnan ristiriitoja, joissa yksilö joutuu taipumaan, piilottelemaan ja häpeämään. Se kuvaa myös hyvin pojan tiedonjanoa, sitä kuinka hän pikku hiljaa pääsee selvyyteen siitä, mitä pari vuosikymmentä sitten on tapahtunut. Erittäin kaunis kirja kielletystä rakkaudesta ja rakkaudenjanosta!

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Cecilia Samartin: Kaunis sydän


Cecilia Samartin kertoo uusimmassa kirjassaan jälleen espanjankielisen, Yhdysvaltoihin tulevan tytön tarinaa. Tällä kertaa päähenkilönä on Ana El Salvadorista, joka joutuu pakenemaan sisällissotaa ja sen kauhuja. Ana löytää uuden elämän ensin nunnaluostarista, ja sen jälkeen lastenhoitajana rikkaassa, mutta ongelmaisessa perheessä. Ana tulee toimeen lasten kanssa erittäin hyvin, ja yrittää saada perheen elämää järjestykseen. Perheestä tulee Anallekin odotettua tärkeämpi.

Cecilia Samartin on kirjailija ja psykoterapeutti, joten kirjojen traumakuvaukset ja perheen psykologinen tutkiminen tuntuvat aidoilta. Kirja on miellyttävää luettavaa, mutta ehkä pidin Norasta & Aliciasta kuitenkin enemmän. Surumielisyydestä huolimatta kirjan pohjavire on optimistinen ja näyttää, että pahoistakin kokemuksista voi selvitä.