torstai 28. lokakuuta 2021

Tommi Saarela: Pave Maijanen - elämän nälkä

Harvoin tulee tartuttua musiikkielämäkertaan, mutta nyt Pave Maijasen ura kiinnosti. Vaikkei omasta levyhyllystä Maijasen levyjä enää löytynytkään, hitit ovat jääneet mieleen ja myös hienot säestyksettömät moniääniset laulusovitukset, kuten Lilja, ruusu, kirsikkapuu.

Tommi Saarelan kirja on todella yksityiskohtainen kuvaus Paven tavattoman monipuolisesta urasta. Jokainen äänitys, konsertti, sävellyssessio, kiertue, levyjen tuottaminen jne. on kirjassa käyty läpi. Jossakin vaiheessa yksityiskohtien runsaus meinasi ruveta puuduttamaan, mutta toisaalta yhtään tiedonmurusta ei malttanut jättää lukemattakaan.

Kirjassa kerrotaan, miten luontaisesti musikaalinen Pave opetteli itse soittamaan useita eri soittimia, äänittämistä, tuottamista ja yhtyeiden johtajana toimimista, säveltämistä ja sanoittamista - toki saaden välillä apua kollegoiltaan, jotka olivat kaikki Suomen huippumuusikoita. Paven luonteesta ja vastuun kantamisesta lukuisissa eri bändeissä saadaan myös hyvä kuva. Monet muusikot lähtivät mukaan eri projekteihin, kun kuulivat että Pave on mukana. Ja Pavea myös pyydettiin mukaan moniin projekteihin, kun hänen korkea ammatillinen tasonsa, luonteensa tarkkuus ja vaatimattomuus tiedettiin.

Kirja vilisee suomalaisen rock-musiikin huippunimiä 1970-luvulta 2010-luvulle saakka. Vaikka välillä työelämässä oli hiljaisempia jaksoja, oli myös huippuhetkiä hitteineen, Mestarit-kiertueineen ja ehkä viimeisimpänä mukanaolo Vain elämää -sarjassa.

Kirjassa kerrotaan myös Pavesta yksityishenkilönä ja kesistä Kesälahdella. Rukiin viljely ja leivän leipominen eivät ehkä ensimmäisenä tulisi mieleen rock-muusikosta puhuttaessa?

Suosittelen lämpimästi kirjaa kaikille Paven musiikista pitäville. Nyt täytyy kaivaa Paven levyt taas esiin!

maanantai 4. lokakuuta 2021

Antti Tuomainen: Jäniskerroin

Antti Tuomainen on palkittu rikoskirjailija, jonka teoksia on käännetty noin 30 kielelle. Jäniskerroin aloittaa sarjan, jonka päähenkilönä on vakuutusmatemaatikko Henri Koskinen. Kyseessä ei siis ole mikään ihan tavallinen rikoskirjojen sankarityyppi, joka joutuu selvittämään välejään alamaailman kovaksi keitettyjen pahisten kanssa. Lisäksi kirjan toimintaympäristönä on seikkailupuisto, joka kaatuu Henrin syliin hänen veljensä kuoltua yllättäen.

Tartuin Jäniskertoimeen uteliaana ja Henrin lakoninen olemus ja puheenparsi kyllä tehosi minuun. Ristiriita loogisesti ajattelevan matemaatikon suppean ilmaisun ja seikkailupuiston rönsyilevien ja yllättävien tapahtumien sekä kirjavan henkilökunnan välillä on herkullinen. 

Lisäksi Tuomainen osaa jännäriin kuuluvan juonenkuljetuksen, jossa on yllättäviä käänteitä, joista Henri selviää omalla johdonmukaisella tavallaan. Henrin lisäksi lukijakin tulee monesti yllätetyksi, mikä on piristävää. 

Jossakin naistenlehdessä on palsta, jossa käydään läpi romaanien ensimmäisiä lauseita. Jäniskerroin alkaa lauseella: "Katson jänistä silmiin, kun valot sammuvat." Siitä se lähtee, eikä tarinasta vauhtia puutu!

perjantai 1. lokakuuta 2021

Laura Lehtola: Minä valitsin sinut

Laura Lehtola oli minulle ihan uusi tuttavuus, vaikka häneltä on ilmestynyt aiemmin jo 2 romaania. Lehtola osoittautui erittäin sujuvaksi kirjoittajaksi, vaikkakin tarina on moneen kertaan kuultu ja tuttu: rakastutaan, saadaan lapsi, petetään ja erotaan. Kuulostaa kyyniseltä, mutta Lehtola tuo tarinaan hullua huumoria.

Elisasta ja Saarasta tulee sattumalta kämppikset. Nuoret naiset ovat niin erilaisia kuin olla voi, Saara huoleton taivaanrannan maalari ja wannabe-kirjailija, Elisa säntillinen kauppatieteilijä. Niin vaan heistä tulee pari ja heidän erilaisuudestaan kirjailija repii alkuun hauskoja tilanteita, mutta myöhemmin erilaisuus taitaakin olla liikaa suhdetta rasittava tekijä.

Kirjassa käydään läpi myös sitä, miten Elisa opettelee ja sopeutuu elämään lesbona: Kenelle asiasta voi kertoa, miten vanhemmat suhtautuvat, miten neuvolassa suhtaudutaan lapsen hankintaan jne.

Saaran elämäntavan kuvaukset ja Saaran laukomat jutut ovat aivan hulvatonta luettavaa ja naurattavat ääneen. Jo niiden takia kirja kannattaa lukea. Hienosti kirjailija myös kuljettaa Elisan ja Saaran tarinan johdonmukaiseen päätökseen, jossa lukijaa odottaa vielä yllätys...