Luen yleensä vähän jännityskirjallisuutta, mutta saksalaisen Andrea Maria Schenkelin edellinen kirja Tapaus Kalteis sai minut kiinnostumaan miljöönsä puolesta: kirjassa kuvattiin Münchenissä 1930-luvulla liikkunutta sarjamurhaajaa. Niinpä otin luettavaksi myös Schenkelin uuden teoksen, Bunkkerin.
Bunkkeri on tiivis psykologinen trilleri. Monika-niminen nainen siepataan työpaikaltaan autovuokraamosta ja suljetaan ensin metsän keskellä sijaitsevan talon ullakolle ja sen jälkeen kellarin bunkkeriin. Tiiviisti ja lyhyin lausein seurataan niin Monikan päänsisäistä kamppailua kuin varsinaisia tapahtumiakin. Kirjan kerronta etenee vuoroin Monikan, vuoroin nimettömäksi jätettävän sieppaajan äänellä.
Schenkel valottaa tapahtumia vähä vähältä ja tiedonmuruista koostuu kuva siitä, mitä on tapahtunut. Välissä näkökulma vaihtuu viranomaisille ja lääkäreille, mikä antaa ymmärtää, ettei sieppausdraama pääty hyvin.
Bunkkerin karmiva tunnelma piti hyvin otteessaan.Schenkel on osannut hyvin kuvata ihmisen epätoivon ja harhaiset kuvitelmat, joita suljettu tila synnyttää. Henkilöistä ei suoranaisesti kerrota paljoakaan, mutta viittaukset menneeseen valottavat osaltaan, mistä voisi olla kyse. Paljon jää kuitenkin avoimeksikin ja lukijan omien arvailujen varaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti