Parikkalaissyntyinen Sirkka Laine on julkaissut 15 vuoden
tauon jälkeen romaanin, jonka tapahtumat sijoittuvat taas Särkisalmen kylän
maisemiin 1960-70-luvuille. Keskiössä on evakkoperhe, jonka isä on
sotavammainen, äiti ompelija ja tarinan kertojana koulua käyvä tytär Saara.
Kirjassa kuvataan pientä kylää, sen tapahtumia, ihmissuhteita ja pienen ihmisen
elämää. Henkilöiden murretta puhuva dialogi on tuttua ja dialogin
kirjoittamisen Sirkka Laine osaa.
Saaran serkku Irma on insestin uhri ja saa lapsen, jonka
Saara ottaa hoidettavaksi. Irma pakenee Ruotsiin, mutta ei selviä
tapahtuneesta. Vaikeat asiat Laine kertoo kärjistäen ja rempseästi. Kirjan
henkilöiden tarinat ovat surullisia, mutta ihmiset eivät kohtaa eivätkä saa
toisiltaan tukea. Perheen sisällä ei kuulla eikä ymmärretä toista. Isoin
kysymys on se, miksei asioista puhuta suoraan ja miksei vääryyksiin puututa?
Sirkka Laine ujuttaa tekstiin katkelmia unista. Lauseet ovat
hyvin koukeroisia ja kuvailevia. Aikatasoja on useita. Kirjan alussa olikin
vaikeaa saada juonesta kiinni. Kirjan kieleen ja rakenteeseen olisi toivonut
kustannustoimittajan aktiivisempaa panosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti