Maritta Lintunen on minulle uusi tuttavuus. Hän on kirjoittanut aiemmin runoja ja novelleja. Viime vuonna ilmestynyt romaani Heijastus kertoo matemaattisesti lahjakkaasta Tuomaksesta. Tuomas on ylioppilaskirjoitusten jälkeen repäissyt itsensä irti despootti-isänsä rekkafirmasta, lähtenyt kotoa ja luonut uran matemaatikkona. Hintana on ollut ihmissuhteiden menetys.
Kertomukseen sotketaan rakkaussuhteita, kateutta ja kostoa pienen kylän verran. Melodramaattisen juonen käänteet ovat kuin suoraan Kauniista ja rohkeista. Lintusen kieli tekee kirjasta kuitenkin uskottavan ja luettavan, hän kuvaa henkilöitään sisältä päin. Oikeastaan kaikki kirjan henkilöt ovat jotenkin epäonnistuneet elämässään – vaikka ulkoisesti kaikki näyttää hyvältä, ihmiset ovat onnettomia ja eläneet vuosikausia salaten asioita läheisiltään.
Erikoiseksi kirjan rakenteen tekee se, että siinä liikutaan kolmella eri aikatasolla, nykyisyydessä, menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Vasta aivan kirjan lopussa paljastuu, mistä aikatasosta kulloinkin on kyse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti