1960-luvun Missisipissä rotuerottelu on arkipäivää. Värillisillä ja valkoisilla on omat asuinalueensa, kirjastonsa ja koulunsa ja sosiaalinen kanssakäyminen rotujen välillä on harvinaista muuten kuin työasioissa. Useat mustat naiset toimivat valkoisten rouvien kotiapulaisina: he hoitavat talouden ja lapset, mutta eivät kuitenkaan ole kyllin arvokkaita käyttämään samaa käymälää isäntäväen kanssa.
Toisaalla Yhdysvalloissa ajat ja tavat ovat jo muuttumassa. Martin Luther King puhuu väkijoukoille, Washingtonissa järjestetään mielenosoituksia rotuerottelua vastaan ja New Yorkissa hippiliike saavuttaa suosiota.
Tässä tilanteessa Mississipin Jacksonissa vanhempiensa puuvillafarmilla asuva parikymppinen Skeeter haluaa kirjoittaa kirjan mustista kotiapulaisista haastattelemalla näitä heidän kokemuksistaan. Kirjahanke on uhkarohkea teko; Skeeterin on salattava käyntinsä mustien asuinalueella eikä kirjassa esiintyvien henkilöllisyys saa paljastua.
Kirjan kertojina vuorottelevat Skeeter sekä kaksi mustaa kotiapulaista, Aibileen ja Minny. Skeeter on aikakauden yleisiä normeja rikkova itsenäisesti ajatteleva nuori nainen, jota äiti patistaa naimisiin ja perhettä perustamaan. Aibileen on toiminut vuosikymmenet valkoisissa perheissä kotiapulaisena ja kasvattanut niissä useita lapsia. Hän kiintyy hoidokkeihinsa kuin omiinsa ja antaa näille rakkautta ja huolenpitoa, jota lasten omat äidit eivät useinkaan kykene antamaan. Aibileen myös pyrkii kasvattamaan lapset suvaitsevaisiksi ja itseään ja toisia ihmisiä kunnioittaviksi. Minny on aivan toisenlainen kuin Aibileen: räiskyvän persoonansa ja suorasukaisten puheidensa takia hän joutuu usein hankaluuksiin isäntäväkensä kanssa.
Kirjassa saadaan säilymään jännite loppuun saakka muutamalla avoimella kysymyksellä: Mitä on tapahtunut Skeeterin perheen kotiapulaiselle? Minkä Hirveän Kamalan teon Minny on tehnyt viimeisessä työpaikassaan? Onnistuvatko Skeeter ja kotiapulaiset pitämään kirjahankkeensa salassa?
Kirja oli paitsi viihdyttävä myös ajatuksia herättävä ajankuva 1960-luvun Etelävaltioista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti