Maureen ja Harold ovat Etelä-Englannissa asuva eläkeläispariskunta. Heidän suhteensa on mennyt pahasti jumiin jo parikymmentä vuotta sitten: he asuvat samassa talossa puhumattomina ja vieraina toisilleen.
Eräänä päivänä Harold saa kirjeen vanhalta työkaveriltaan, Queenielta, joka on parantumattomasti sairaana 800 kilometrin päässä Pohjois-Englannissa. Hetken mielijohteesta Harold lähtee kotiovestaan ulos ja aloittaa matkan Queenien luokse kävellen, purjehduskengät jalassa, solmio kaulassa. Ilman mitään varusteita ja liikuntaan tottumattomana alkumatka on vaikeaa, Harold pystyy kävelemään vain noin 10 kilometriä päivittäin. Myös Maureenin on kotona vaikea ymmärtää mihin ja miksi Harold on lähtenyt.
Päivä päivältä matka etenee ja samalla Harold ja Maureen käyvät läpi elämäänsä. Matka on kuin pyhiinvaellusmatka, ja Harold saa myös seuraajia tiedotusvälineiden saatua tietää hänen matkastaan. Tarina on kirjoitettu lämpimästi ja huumorilla. Kirja ei ole tippaakaan imelä, vaikka onkin tunteikas. Kirja päättyy hyvin, kuten tällaisten tarinoiden tulee päättyä. Kenelle tahansa meistä saattaisi käydä juuri niinkuin Haroldille ja Maureenille: vieraannumme toisistamme, emme enää muista miksi joskus rakastuimme, mihin elämä ja onni hävisi?
Myös kirjan ulkoasu on kaunis piirroskuvineen. Lopussa oleva kartta auttaa hahmottamaan Haroldin kävelyreitin. Ainoastaan teoksen nimi on hankala. Suosittelen kirjaa lämpimästi!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti