Olive Kitteridge on eläkkeelle jäänyt opettaja Mainessa. Olive on koko ajan vähän kiukkuinen ja äkkipikainen, töksäyttelee perheelleen ja tapaamilleen ihmisille omasta mielestään totuuksia. Oliven mies Henry sietää ja rakastaakin Olivea, mutta poika Chris muuttaa pois heti kun saa siihen tilaisuuden. Olive ei osaa rakastaa lähimpiään tai ei ainakaan osaa sitä millään lailla osoittaa.
Kirjan rakenne koostuu eri näkökulmista kerrotuista tarinoista, joita sitoo yhteen Olive. Välillä Olive mainitaan tarinassa vain kerran sivulauseessa, välillä Oliven rooli on isompi. Tarina, jossa Olive kertoo käynnistään Chrisin luona New Yorkissa on paljastava: ensimmäistä kertaa Chris kertoo, miltä äidin käytös on hänestä lapsena tuntunut.
Elizabeth Strout kirjoittaa älykkäästi, hauskasti ja terävästi. Oliven ristiriitaista persoonaa tuodaan esille vähitellen. Olive ihmettelee itsekin elämäänsä ja oppiikin ehkä jotakin. Kirjailija päättää Oliven tarinan lempeän positiivisesti; ehkä Olivellakin on vielä mahdollisuus onneen?
Elizabeth Strout ja Keltainen kirjasto on yhdistelmä, jota kannattaa kokeilla!
keskiviikko 27. toukokuuta 2020
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)