Tulipas luettua hyvä kirja sisällissodan ajasta! Olen tykännyt kotkalaisen Järvelän Metro-trilogiasta, mutta tämä teos oli vielä moniulotteisempi. Sujuva liikkuminen eri aikatasoilla pysyi hienosti kasassa ja teki kirjasta elävän.
Kyse on lapsuudesta 1910- ja 1970-luvuilla, lapsi on samanlainen, oli ympärillä miten hirveitä tapahtumia tahansa.
Kertojana on pieni poika, jonka molemmat isoäidit kokivat sisällissodan kauhut omassa lapsuudessaan - eri puolella rintamaa. Järkyttävät tapahtumat vyöryvät takaumina mummojen tarinoissa sekoittaen jännittävästi mukaan menneisyyden haamuja ja tarinan nykyhetkeä, 70-luvun lasten elämää. Kaunistelematta kuvataan vihan määrää kosken kahta puolen.
Kiinnostava kirja, tapahtumilla on tosipohjaa, vaikka tarina on fiktiivinen. Kirjan loppu oli liikuttava.
tiistai 30. lokakuuta 2018
torstai 18. lokakuuta 2018
Minna Rytisalo: Rouva C.
Minna Rytisalo on kirjoittanut Minna Canthin Jyväskylän vuosista romaanin. Kirjan tapahtumissa ja henkilöissä on joitakin kiinnekohtia todellisuuteen, kuten Rytisalo jälkisanoissaan kirjoittaa. Enimmäkseen kirjailija on kuitenkin heittäytynyt kuvittelemaan, millaista naisen elämä 1860-luvulla oli. Naisen osana oli edelleen mennä naimisiin, saada lapsia, hoitaa ja huoltaa miestään, perhettään ja talouttaan. Jos haikaili muuta, sai hankalan ihmisen maineen.
Minna Canth lähti Kuopiosta Jyväskylään opettajaseminaariin, jossa Uno Cygnaeus aloitti tuolloin myös naisten kouluttamisen. Koulun käynnistä huolimatta naiset pyrkivät hyviin naimisiin. Minnalle käy samoin: hän jättää seminaarin kesken ja perustaa perheen lehtori Ferdinand Canthin kanssa, jää kotiin ja saa 7 lasta.
Kuten tiedämme, tämä ei kuitenkaan Minnalle riittänyt. Pikku hiljaa hän hakee omaa tietään vaikuttaa ja alkaa kirjoittaa. Ilman miehensä tukea se ei olisi varmaan onnistunut. Kirja päättyy siihen, kun Minna jää yksin ja muuttaa takaisin Kuopioon. Siitä hänen oma uransa vasta alkaa.
Kirjaa lukiessa alussa miettii, mikä on totta ja mikä ei. Vähitellen sen kuitenkin unohtaa ja melkein unohtaa senkin, kuka kirjan päähenkilö todellisuudessa oli. Niin kiehtovasti Rytisalo kertoo naisen elämästä, perheestä ja Minnan pyrkimyksistä. Suurella lämmöllä ja rakkaudella kirjailija kertoo myös Minnan ja miehensä Ferdinandin rakkaudesta, ymmärryksestä ja ystävyydestä toisiaan kohtaan.
Miten viehättävä kirja!
Minna Canth lähti Kuopiosta Jyväskylään opettajaseminaariin, jossa Uno Cygnaeus aloitti tuolloin myös naisten kouluttamisen. Koulun käynnistä huolimatta naiset pyrkivät hyviin naimisiin. Minnalle käy samoin: hän jättää seminaarin kesken ja perustaa perheen lehtori Ferdinand Canthin kanssa, jää kotiin ja saa 7 lasta.
Kuten tiedämme, tämä ei kuitenkaan Minnalle riittänyt. Pikku hiljaa hän hakee omaa tietään vaikuttaa ja alkaa kirjoittaa. Ilman miehensä tukea se ei olisi varmaan onnistunut. Kirja päättyy siihen, kun Minna jää yksin ja muuttaa takaisin Kuopioon. Siitä hänen oma uransa vasta alkaa.
Kirjaa lukiessa alussa miettii, mikä on totta ja mikä ei. Vähitellen sen kuitenkin unohtaa ja melkein unohtaa senkin, kuka kirjan päähenkilö todellisuudessa oli. Niin kiehtovasti Rytisalo kertoo naisen elämästä, perheestä ja Minnan pyrkimyksistä. Suurella lämmöllä ja rakkaudella kirjailija kertoo myös Minnan ja miehensä Ferdinandin rakkaudesta, ymmärryksestä ja ystävyydestä toisiaan kohtaan.
Miten viehättävä kirja!
tiistai 2. lokakuuta 2018
Tommi Kinnunen: Pintti
Tommi Kinnunen on siirtynyt uusiin maisemiin ja ihmisiin Pintti-kirjassaan. Kolmenpäivänromaanin tapahtumat sijoittuvat johonkin eteläiseen Suomeen, kylään, jonka ihmisten elämä pyörii lasitehtaan ympärillä. Tapahtuma-aikana on yksittäiset päivät vuosina 1949 - 1951, mutta takautumien kautta kerronta ulottuu myös kauemmas menneisyyteen.
Päähenkilöinä kirjassa ovat Tyynelän lasinpuhaltajaperheen lapset Jussi, Helmi ja Raili. Kukin heistä on vuorollaan päähenkilönä ja kertojana yhden päivän ajan. Taas Tommi Kinnunen kirjoittaa lämpimästi ja ymmärtäen tavallisista, vähän vajavaisistakin ihmisistä, jotka yrittävät selviytyä elämässä päivästä toiseen. Kaikkia asioita ei selitetä auki vaan paljon jätetään lukijan ymmärryksen varaan.
Juonen kuljetus on hienoa ja yllättävää, samoin kirjan luontokuvaukset. Päähenkilöitä kuvataan mm. näin: "Vaatii enemmän vaivaa tehdä jotakin kuin olla tekemättä. On helpompi jäädä kuin lähteä, yksinkertaisempi vaieta kuin puhua." Tyynelän perheen tapana on ollut olla puhumatta asioista ja vetäytyä. Vaikka kirjan pohjasävy on hieman surullinen, mahtuu kirjaan kuitenkin mukaan myös lämmintä huumoria. Hieno kirja taas Kinnuselta!
Päähenkilöinä kirjassa ovat Tyynelän lasinpuhaltajaperheen lapset Jussi, Helmi ja Raili. Kukin heistä on vuorollaan päähenkilönä ja kertojana yhden päivän ajan. Taas Tommi Kinnunen kirjoittaa lämpimästi ja ymmärtäen tavallisista, vähän vajavaisistakin ihmisistä, jotka yrittävät selviytyä elämässä päivästä toiseen. Kaikkia asioita ei selitetä auki vaan paljon jätetään lukijan ymmärryksen varaan.
Juonen kuljetus on hienoa ja yllättävää, samoin kirjan luontokuvaukset. Päähenkilöitä kuvataan mm. näin: "Vaatii enemmän vaivaa tehdä jotakin kuin olla tekemättä. On helpompi jäädä kuin lähteä, yksinkertaisempi vaieta kuin puhua." Tyynelän perheen tapana on ollut olla puhumatta asioista ja vetäytyä. Vaikka kirjan pohjasävy on hieman surullinen, mahtuu kirjaan kuitenkin mukaan myös lämmintä huumoria. Hieno kirja taas Kinnuselta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)