Ritva Hellsten on kirjoittanut sisarensa Raija Siekkisen elämästä hienon kirjan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2003. Vuoden 2004 helmikuussa Raija Siekkinen kuoli kotinsa tulipalossa Kotkassa.
Kirjan kertojana on Raija Siekkinen, vaikka häntä ei nimetä. Hän kuvailee päiväkirjamaisesti elämäänsä ja palaa takautumissa lapsuuteensa ja nuoruuteensa. Siekkinen kasvoi kahden sisarensa kanssa Kotkassa tavallisessa työläisperheessä. Raija koki, että ei saanut osakseen äidin rakkautta eikä hyväksyntää. Kiire kotoa pois oli kova.
Kirjailijan työ oli ainoa, mitä Siekkinen saattoi kuvitella tekevänsä. kirjoittamiseen ryhtyminen oli kuitenkin vaikeaa ja muuttui vuosien mittaan yhä vaikeammaksi, kuten monella muullakin kirjailijalla. Itsekritiikki ja aloituskynnys nousivat koko ajan. Rahat eivät tahtoneet riittää vaatimattomaankaan elämiseen. Siekkinen oli usein masentunut, lähisuhteet veivät voimia ja rahaa.
Ritva Hellsten kuvaa sisartaan toden makuisesti ja läheltä. Kieli on kaunista, siekkismäistä. Tarina vaan on kovin surullinen. Siekkinen oli hieno kirjailija, joka eli elämänsä kovin yksin eikä saanut riittävästi kaipaamaansa tukea. Tunnustusta hän kyllä sai useiden palkintojen muodossa, mutta nekään eivät kantaneet riittävästi.
maanantai 29. kesäkuuta 2020
tiistai 2. kesäkuuta 2020
Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä
Marianne ja Connell asuvat ja käyvät kirjan alussa lukiota Carrickleassa pienessä kylässä Irlannin länsilaidalla. Marianne asuu kartanossa äitinsä ja veljensä kanssa ja Connellin äiti käy kartanossa siivoamassa.
Connell on lukiossa suosittu poika, jolla on paljon kavereita ja tyttöystäviä jonoksi asti. Marianne taas on yksinäinen, eikä oikein osaa käyttäytyä muiden kanssa, häntä vähän kiusataankin. Marianne ja Connell kuitenkin löytävät toisensa, rakastuvat ja lähtevät opiskelemaan Dubliniin koulun päätyttyä.
Molemmilla on kuitenkin se ongelma, että he eivät osaa puhua keskenään tärkeistä asioista. He puhuvat kyllä koko ajan, mutta se mikä on tärkeää heidän kahden välisessä suhteessa, yhdessäolossa, elämän jatkamisessa yhdessä, jää sanomatta. Seuraukset ovat surullisia, he loukkaavat toisiaan tarkoittamattaan ja ajautuvat erilleen. Heidän ystävyytensä ja yhteytensä kuitenkin säilyy, eivätkä he oikein osaa olla erossakaan.
Kirja on hienosti kirjoitettu surullinen tarina siitä, miten fiksut ihmiset pilaavat elämänsä sen takia, että eivät uskalla sanoa toiselle, mitä ajattelevat, mitä haluavat ja miltä tuntuu. Kirjasta on tehty myös tv-sarja, joka on parhaillaan nähtävissä Areenassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)