maanantai 12. huhtikuuta 2021

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys

Pienen hauen pyydystys yllätti täydellisesti! En osannut odottaa kirjalta mitään, kun avasin sen. Kirja vielä alkaakin aika tavanomaisesti, kun siinä kuvataan päähenkilö Elinan paluuta kotikyläänsä Vuopioon Itä-Lappiin. Ensi töikseen Elina suuntaa Seiväslammelle, joka sijaitsee vaikeakulkuisessa maastossa keskellä suota. Tarkoitus on pyytää hauki inisevien hyttysten keskellä. Hauen pyytämiseen tuntuu olevan pakonomainen tarve, joku salainen tarkoitusperä.

Siitä lähtien tarina muuttuu pikku hiljaa aivan hulvattomaksi noitineen, peijoonineen, näkkeineen, hattaroineen ja muine mielikuvituksellisine olentoineen, jotka kuvataan yksinkertaisen toteavasti tarinaan ja kylän elämään  kuuluvina. 

Lisämausteena on lappilainen murre, jota paikalliset käyttävät. Paikalle eksyy myös etelän poliisi Janatuinen, jonka reaktioihin peilataan kaikkea kyläläisten tavanomaisena pitämää yliluonnollista. 

Kunnon satuun tai fantasiakirjaan kuuluu, että joku on pelastettava pahasta pulasta ja siinä tarvitaan kaikenlaisia noitakonsteja ja taikajuomia. Ja loppu on kutakuinkin onnellinen, hurjista käänteistä huolimatta. Kirjan huumori on kirjoitettu henkilöiden väliseen kanssakäymiseen ja heidän keskusteluihin, eikä ole mitenkään päälle liimattua.

Kerrassaan ihana kirja, suosittelen tarttumaan ennakkoluulottomasti, vaikkei nimi tai kirjan kansi välttämättä siihen houkuttaisi.

tiistai 6. huhtikuuta 2021

Karin Smirnoff: Lähdin veljen luo

Ruotsalaisen toimittajan Karin Smirnoffin esikoisteos Lähdin veljen luo on saanut valtavasti huomiota ja se nimettiin Ruotsin August-ehdokkaaksi. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Ruotsiin, jonne kirjan päähenkilö Jana palaa asuttuaan pitkään muualla. Janan isä on ollut aikanaan aggressiivinen, suorastaan sadistinen lapsiaan kohtaan. Janalla on kaksoisveli, joka on alkoholisoitunut ja jäänyt asumaan vanhaan kotitaloonsa. Isä on kuollut ja äiti asuu hoivakodissa.

Smirnoffin  kuvauksessa kylän väki on kaikki sukua keskenään tai jonkun entinen vaimo tai mies tai serkku. Pää menee pyörälle värikkään henkilögallerian kanssa. Kaikilla tuntuu olevan jotain ongelmia ja selvittämättömiä asioita menneisyydessä , ei vähiten Janalla. Asioita muistellaan ja selvitellään monissa herkullisesti kuvatuissa asumuksissa ja Lapin luonnossa rämpiessä.

Janan perheen tarina on surkea, alkoholismia, perheväkivaltaa, insestiä. Asiat kuitenkin kerrotaan yksinkertaisen toteavasti, liikoja psykologisoimatta. Jana todella yrittää selvitellä asioita ja mustan seassa näkyy myös valon pilkahduksia.

Smirnoffin kirjoitustyyli vaatii totuttelua: välimerkkejä ja sivulauseita ei ole, kaikki nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella etunimi ja sukunimi yhteen - esim. päähenkilö on janakippo. Lähdin veljen luo on ensimmäinen osa trilogiasta, jonka seuraava osa on tulossa suomeksi vuonna 2022. Trilogiasta on tekeillä myös tv-sarja.


keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä

 Pidin kovasti Selja Ahavan aiemmista kirjoista Ennen kuin mieheni katoaa ja Taivaalta tippuvat asiat. Ahavan uusin kirja on ihan eri maailmasta kuin nuo aiemmat.

Kirjan päähenkilö Maria aloittaa elämänsä 1600-luvun Saksassa ja päättää sen nykypäivän Berliinissä. Marian isä on taidemaalari ja hän opettaa Marian piirtämään ja maalaamaan. Maria on intohimoisen kiinnostunut hyönteisistä, erityisesti toukista, niiden koteloitumisesta ja muodonmuutoksesta perhoseksi. 1600-luvulla, jolloin naiselle sallittu tekeminen ja osaaminen oli kovin rajallista, tällaista harrastusta ei katsottu kovin hyvällä.

Jossain vaiheessa pitkää elämäänsä Maria kiinnostuu Japanista ja matkustaa sinne tutkimaan hyönteisiä, mutta kokeekin siellä erilaisia luonnonmullistuksia mutta myös elämänsä rakkauden. Japanista on peräisin myös tarina, josta kirja on saanut nimensä. Kirjan päähenkilöllä on myös vastineensa todellisuudessa.

Kirjan väliotsikot ovat latinankielisiä. Kirjan kansi on kaunis, samoin välikuvitukset kunkin osan alussa.

Hieno tarina, joka sisältää odottamattomia käänteitä ja asioita. Ahava kirjoittaa hienoa kieltä, jota on nautinto lukea. 

torstai 4. maaliskuuta 2021

Maja Lunde: Viimeiset - Ilmastokvartetti, osa 3

Norjalainen Maja Lunde kirjoittaa neliosaista romaanisarjaa, jonka osissa tarkastellaan ilmastonmuutosta eri näkökulmista. Ensimmäisessä osassa (Mehiläisten historia) käsiteltiin mehiläisten katoamista, toinen osa (Sininen) käsitteli ilmaston lämpenemistä ja vesipulaa. Tämä kolmas osa Viimeiset tapahtuu kolmella eri aikatasolla vuosina 2064 Norjassa, 1992 Mongoliassa ja 1880-luvulla Pietarissa ja Mongoliassa. Eri aikakausina on eri kertojat ja tapahtumat, jotka liittyvät uhkaan villihevosen kuolemisesta sukupuuttoon.

Maja Lunden tapa rakentaa romaaninsa on kaikissa kolmessa osassa samantapainen. Kirjassa on monta eri päähenkilöä viemässä tarinaa eteenpäin näennäisesti irrallaan toisistaan, mutta jossain vaiheessa kirjaa eri tarinat linkittyvät yhteen ja yhteys niiden välille löytyy. Sinisessä yhteys kävi ilmi vasta aivan kirjan lopussa. Viimeiset-kirjassa taas muutamalla lauseella viitataan edellisen osan tapahtumiin, henkilöillä on yhteys aiemman kirjan tapahtumiin.

Maja Lunde kirjoittaa ilmastonmuutoksesta ihmisten arjen kautta yksinkertaisesti ja järkyttävän realistisesti. Viimeiset-kirjassa Norjan sääolot ovat muuttuneet aivan kummallisiksi, liikkumista rajoitetaan koko Euroopassa ja ruokaa ei ole enää saatavilla. Ihmiset pyrkivät kohti pohjoista, jossa ehkä olisi vielä elämisen mahdollisuuksia. Kirjassa Norjassa asuvat henkilöt ovat naisia, jotka yrittävät pärjätä omin voimin. Mongoliaan taas lähtee 2 tutkijamiestä hakemaan sieltä villihevosia. Ja 1990-luvun tapahtumissa Karin yrittää viedä villihevosia takaisin Mongoliaan ja vapauttaa niitä siellä luontoon.

Kirjoja lukee kuin jännitystarinaa, mutta niissä on myös paljon ihmisten välisistä suhteista ja siitä, kuinka eläminen ja toisten kanssa oleminen on vaikeaa joka puolella ja kaikkina aikoina.

Kirjasarjan ensimmäinen osa palkittiin Norjassa sen ilmestymisvuonna.


maanantai 1. helmikuuta 2021

Kjell Westö: Tritonus

Tritonus on musiikissa nimitys ns. paholaisen intervallille, ylinousevalle kvartille. Sitä on pidetty pahaenteisenä ja sen käytöstä on ollut vuosisatojen aikana monenlaisia sääntöjä. Kjell Westön uusimmassa kirjassa päähenkilö, kapellimestari Thomas Brander, rakentaa saaristoon taloa, jonka nimeksi tulee Casa Tritonus.

Kirja on täynnä musiikkia, voisi sanoa, että musiikki on pääosassa. Thomas Brander kollegoineen edustaa perinteistä, klassisen musiikin genreä. Toinen päähenkilö, Reidar Lindell taas on harrastajamuusikko, joka soittaa tanssibändissä kitaraa. Miehistä tulee naapurit, kun Casa Tritonus valmistuu. 

Thomas kollegoineen on edennyt hienosti urallaan, mutta nyt Thomaksen on vaikea saada kiinnityksiä. Hänen ammattitaitoonsa ei enää luoteta ja metoo-liikekin on mukana. Thomas on ylirasittunut, tehnyt liikaa töitä ja luottamus omaan osaamiseen on hävinnyt. 

Thomaksen ja Reidarin ihmissuhteita ja niiden solmuja käydään kirjassa läpi. Kirjaan on musiikin lisäksi mahdutettu paljon ajankohtaista asiaa maahanmuuttajista ilmastonmuutokseen. Pandemiakin siellä vilahtaa.

Musiikista käydään loputtomia keskusteluja kapellimestarien välillä. Pääpiirteittän ne ovat kiinnostavia ja luin ne läpi, mutta jossain vaiheessa tuntui, että vähempikin olisi voinut riittää. Westön kirjassa keski-ikäiset miehet ruotivat elämäänsä ja naissuhteitaan. Saattaa kuulostaa aika kornilta, mutta Westön tekstiä lukee mielenkiinnolla, ja musiikilliset seikat tuovat kirjaan lisämaustetta. Ehdottomasti ainakin musiikista kiinnostuneiden kannattaa tarttua tähän.

Kirjan lopussa on pitkä luettelo musiikin ammattilaisia, joilta Westö on saanut apua kirjan kirjoittamisen yksityiskohdissa.