maanantai 24. helmikuuta 2014

Taiye Selasi: Ghana ikuisesti

Nuoren afrikkalaissyntyisen Taiye Selasin esikoisromaani ei ole mikään helppo pala. Kirja vaatii lukijalta jatkuvaa tarkkaavaisuutta, koska kirjailija aloittaa kerronnan milloin mistäkin keskeltä tapahtumia, kesken vuoropuhelun, ajasta ja paikasta välittämättä. Muutaman rivin luettuaan lukija saa taas kiinni siitä, missä nyt mennään.

Kirja alkaa ghanalaisen Kweku Sain kuolemasta. Hän saa sydänkohtauksen ja jää makaamaan paljain jaloin talonsa puutarhaan. Eläessään Kweku Sai on ollut ahkera ja määrätietoinen; nuorena hän on päässyt Yhdysvaltoihin opiskelemaan lääketiedettä ja toiminut arvostettuna kirurgina. Työura katkeaa, kun sairaalaa rahoittava tärkeä mies kuolee Sain leikkauspöydälle. Kyseessä ei ole lääkärin virhe, mutta joka tapauksessa Sai joutuu jättämään työnsä. Häpeä on niin syvä, että Sai päättää jättää myös perheensä ja palaa kotimaahansa Ghanaan.

Sain kuoleman jälkeen hänen entinen vaimonsa ja neljä aikuista lastaan tulevat hautajaisiin. Perhe on hajaantunut, eikä jälleennäkeminen ole mikään iloinen tapahtuma. Monenlaisia traumoja purkautuu menneisyydestä.


Kirja oli mielenkiintoinen mutta vaativa lukukokemus siirtolaisperheen elämästä. 

torstai 20. helmikuuta 2014

Markus Uku Laitinen: Katujen zen


Katujen zen on vapauden veljeskunnan anarkistinen taistelulaulu. Siinä idän zen-filosofia, punk ja reggae lyövät kättä, välillä riemastuttavan oivaltavasti. Filosofioita valotetaan Gautama Buddhan eli ”Buddha Da manin”, Bob Marleyn, Batmanin ja monen muun superstaran avulla.

Markus Uku Laitinen kertoo kirjassa oman kasvutarinansa ujosta, kiusatusta lapsesta huumehörhöilyn kautta oivaltavaksi perheenisäksi. Kirja on rujo ja kaunis kuvaus eräästä etsijästä, joka tarkkasilmäisesti löytää monta asiaa matkansa varrelta ja haluaa jakaa löytämänsä.

Laitinen on harjoittanut zazenia vuosia, ja ottanut vastaan buddhalaisen munkkivihkimyksen, joten myös tietoa aiheesta löytyy. Suosittelen, mutta ei liian tiukkapipoisille!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Tim Guest: Oranssi poika

Tässä on kirja, joka jää mieleen. Tim Guest kertoo oman tarinansa pikkupojan näkökulmasta. Tim syntyy itseään etsivälle äidille, joka hurahtelee milloin mihinkin aineeseen tai totuuteen. Lapselle hurja ajanjakso alkaa, kun äiti muuttaa kuuluisan intialaisen gurun Bhagvanin kommuuniin intialaisen ashramin kautta. Guru Bhagvan tunnetaan länsimaissa paremmin Oshona.

Kommuunissa lapset jätetään yksin kasvamaan ”vapaudessa”, vaikka he kaipaisivat eniten vanhempia ja syliä. Koskettava kuvaus pikkupojan kasvamisesta on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Tämä kirja pitäisi jokaisen guruista kiinnostuneen lukea. Ironista on, että Osho sinällään varmaan tarkoitti hyvää, mutta suuri vapauden liike muuttuikin melko pian pakkolaitokseksi. Oregonin aika muistuttaa jo jonkinmoista vankileiriä.

Kaikesta huolimatta kirjassa on hyvin positiivinen perusvire. Tim ymmärtää äitiään ja lopulta välitkin korjaantuvat ainakin sen verran kuin on mahdollista. Timistä kasvaa aito ihminen. Kirjan lukemisen jälkeen Tim tuntuu hyvin läheiseltä, ja oli melkoinen järkytys huomata, että hän kuoli vain 34-vuotiaana ilmeisesti morfiinimyrkytykseen. Kovan lapsuuden jälkeen Timin kohtalo tuntuu surulliselta, mutta ei kuitenkaan kovin yllättävältä.

torstai 6. helmikuuta 2014

Kari Hotakainen: Luonnon laki

Kari Hotakainen jatkaa uusimmassa teoksessaan kahden edellisen romaaninsa yhteiskunnallisia teemoja. Tällä kertaa kirjan päähenkilönä on maalämpöyrittäjä Rautala, joka joutuu vakavaan onnettomuuteen ja on vähällä menettää henkensä.

Sairaalassa Rautalaa parsitaan kasaan ja kuntoutetaan elinkelpoiseksi veronmaksajien rahoilla. Hän ajattelee katuvana aikaisempaa elämäänsä, jossa on yrittäjänä kaikin tavoin keskittynyt siihen, miten voisi välttyä maksamasta veroja. Nyt hän ymmärtää, miten väärin on toiminut yhteiskunnan toimimista ajatellen.

Myös Rautalan suhde tyttäreen on ollut kylmä. Erilaiset arvomaailmat ovat ajaneet isän ja tyttären kauas toisistaan. Tyttären odottaessa lasta, Rautalan ensimmäistä lapsenlasta, tuntuu olevan aika korjata myös isä-tytär-suhde.

Kirja ei ollut yhtä onnistunut kuin Jumalan sana ja jäi kauas Ihmisen osasta. Hyvinvointivaltion puolustamisessa mentiin suorastaan saarnaamisen puolelle