Miina Supinen: Säde

Miina Supisen uusimmassa romaanissa käsitellään ateismia, uskontoa, henkimaailmaa, kultteja, suomalaista kansanperinnettä ja muinaisuskoa. Pääosassa on nuori nainen, Säde, jota on aina vaivannut, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Lapsuudesta lähtien Säde on kasvatettu tiukan tieteelliseen maailmankuvaan. Uskonto on ollut perheessä kirosana.

Säde kouluttautuu arkeologiksi. Hän työskentelee kreikkalaisella arkeologisella kaivauksella ja harrastaa seksiä pomonsa kanssa. Sama pomo ilmestyy kuvioihin Suomessa tehtäviin kaivauksiin. Muinaisuskontoihin perehtynyt kultti pitää leiriään jossain Helsingin lähistön metsässä. Säde haluaa kultin jäseneksi, jättää nörttipoikaystävänsä Helsinkiin ja sukeltaa satujen ihmeelliseen maailmaan.

Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja ihan viihdyttävä, mutta ei mikään syvällinen lukukokemus.

Maarit Verronen: Pieni kumikanoottikirja

Pieni kumikanoottikirja on pienikokoinen kirja vesillä liikkumisen riemusta. Maarit Verronen kertoo retkistään Hemmon kanssa sellaiseen sävyyn, että lukijankin tekee mieli ostaa oma kanootti. Hemmo on noin kolmimetrinen puhallettava kanootti, jonka voi hädän tullen kopata kainaloon tai pään päälle ja kantaa uusille vesille. Hemmo on elämänlaatua parantava ystävä.

Kumikanoottikirjasta oppii jokien historiasta, virtaamista ja alkulähteistä. Vantaanjoki tulee myös lukijalle tutummaksi. Ekotietoa kirjassa on runsaasti. Iloisia uutisia ovat jokien kunnon koheneminen ja vesien puhdistuminen, ikävämpää se, että ravinteiden kasaantuminen Itämereen jatkuu.

Ennenkaikkea kumikanoottikirja on ylistyslaulu kiirettömälle ja hiukan hassulle kellumiselle. Välillä saat hämähäkkejä hiuksiin ja savea polviin, mutta leppeä liikkuminen luonnossa vie voiton. "Niksi on siinä, että löytää sopivan lokeron, jossa pärjää ja viihtyy, ja jossa ei ole liikaa tungosta." Ihastuttavaa kesälomalukemista tai nojatuolimatka veden äärelle kaipaavalle.

Graeme Simsion: Vaimotesti

Vaimotesti on ääneen naurattavan hauska, älykkäällä tavalla nokkela kirja turhaan deittailuun kyllästyneestä miehestä, joka päättää hankkia ehdottomasti sopivan vaimon aukottoman testausmenetelmän avulla.
Don on huippuälykäs, lievästi autistinen genetiikan professori. Hän on antautunut työlleen ja hänen elämäänsä rytmittävät pikkutarkat säännöt. Esimerkiksi ruokailut hän on järjestänyt standardisoidun ateriajärjestelmän mukaisesti noudattamaan jatkuvasti samaa viikkorytmiä.

Vaimoehdokkaiden etsimisessä Donia avustavat hänen parhaat ja ainoat ystävänsä Gene ja Claudia. He eivät aina tunnu ymmärtävän Donin asettamia tiukkoja vaatimuksia. Niinpä Don ei olekaan kamalan hämmästynyt, kun Gene lähettää hänen luokseen täysin vaatimuksia vastaamattoman Rosien. Don ja Rosie viettävät yhä enemmän aikaa yhdessä, vaikka vaimoprojektiin Rosiesta ei olekaan.

Vaimoprojektin edetessä ja Donin ja Rosien ystävystyessä Donin huomio kiinnittyy pikku hiljaa myös hänen omaan elämäänsä. Olisko Donin aika muuttaa käyttäytymistään "normaalimpaan" suuntaan?

Australialaisen Simsionin kirja on hänen esikoisteoksensa. Kirja oli todella viihdyttävä, mutta myös ajatuksia herättävä. Suosittelen ehdottomasti!