Minna ja Kaisa ovat olleet ystäviä aina. Lapsina heillä oli Kahden tytön kerho, jonka tärkein päämäärä oli, että muita jäseniä ei oteta. He opiskelivat yhdessä yliopistossa, tapasivat tulevat aviomiehensä, valmistuivat ja alkoivat työskennellä opettajina. He alkoivat jopa odottaa esikoisiaan samaan aikaan. Esikoiset ovat kasvaneet teineiksi ja tuottavat äideille päänvaivaa.
Kaiken pitäisi kuitenkin olla hyvin, mutta miksi Minnasta tuntuu, että paras ystävä dominoi liikaa?
Yhteisellä hiihtolomaretkellä tapahtuu jotain, joka vaikuttaa naisten ystävyyteen -pysyvästikö?
Voiko asiat korjata sillä, että Minna ja Kaisa perheineen ostavat yhteisen paritalon?
Minnasta tuntuu Kaisa ei kerro Minnalle enää kaikkea. Kuka Kaisan perheessä lopulta syökään masennuslääkkeitä? Osoittautuuko yhteinen paritalo sittenkin pahaksi virheeksi?
Voiko ystävyydestä ottaa eron, jotta voisi ystävystyä uudelleen? Kuka kirjan lopussa lopulta eroaakaan?
Niina Hakalahti kirjoittaa mielenkiintoisella ja mukaansa tempaavalla tavalla tavallisesta arjesta. Kirja tuli ahmittua, eikä sitä olisi malttanut jättää kesken. Suosittelen lämpimästi Sydänystävän lukemista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti