Anne B. Ragde: Berliininpoppelit

Kun Anna Neshov joulun kynnyksellä saa sydänkohtauksen ja vaipuu koomaan, hänen kolme poikaansa joutuvat arvioimaan elämänsä ja keskinäiset suhteensa uudestaan. Veljeksistä nuorin, Erlend toimii suosittuna sisustussuunnitttelijana Kööpenhaminassa. Keskimmäisellä, Margidolla on pieni hautaustoimisto ja veljeksistä vanhin, Tor hoitaa kotitilaa Trondheimin lähellä. Veljekset eivät ole nähneet toisiaan vuosikausiin. Tor on ainoa jolla on lapsia, tytär Torunn lyhyestä, armeija-aikaisesta suhteesta. Hän on tavannut Oslossa asuvan aikuisen tyttärensä vain kerran. Nyt Tor kuitenkin haluaa että tytärkin saapuisi katsomaan isoäitiään ennen tämän poismenoa.

Kahdenkymmenen vuoden jälkeen veljekset tapaavat äitinsä kuolinvuoteen ympärillä. Asetelma saa väistämättä aikaan tunteenpurkauksia. Heidän on myös pakko kohdata toistensa erilaisuus - sikatilan arki törmää kööpenhaminalaiseen homokulttuuriin!

Teos oli Norjassa valtava menestys. Kirjan seuraavat osat ovat Erakkoravut (ilmestynyt 2008) ja Vihreälle niitylle (ilmestyy 2009).

Annika Luther: Kirje maan ääriin

Kuka on Annika Luther? Biologian opettaja, joka on kirjoittanut 4 nuorten romaania ruotsiksi, viimeisin niistä on suomennettu ja se pääsi heti Finlandia-junior -ehdokkaaksi.

Kirje maan ääriin kertoo 15-vuotiaitten Viktorin ja Jesperin kesästä. Pojat ovat päässeet kesätöihin luonnontieteeelliseen museoon. Kirja on kirjoitettu Viktorin näkökulmasta, joka on pojista ujompi, lihavampi ja jota Jesper on aina suojellut. Kesä on pojille kasvun aikaa, mikä on kuvattu jännittävän tapahtumakulun kautta. 

Lutherin kerronta imaisee mukaansa. Juoni ja sen eri käänteet on kuvattu uskottavasti. Lutherin kerronta toi mieleeni Philip Pullmanin Kultaisen kompassin, vaikka luonnontieteellisessä museossa ei mitään yliluonnollista tapahtunutkaan. Tytöillä, liito-oravilla ja täytetyillä susilla on oma merkittävä roolinsa...

Katri Lipson: Kosmonautti

Esikoisteos, joka pääsi Finlandia-palkintoehdokkaaksi! Enkä ihmettele, enää. 

Lipson kirjoittaa venäläisistä (tai neuvostoliittolaisista) pojista lämmöllä, kuin uiden venäläiseen sieluun. Pojat asuvat, käyvät koulua ja haaveilevat tulevaisuudesta Murmanskissa. Lumihangessa, kylmän tähtitaivaan alla, ujo Serjosa haaveilee kosmonautin urasta ja pääsee valtakunnallisen televisiodokumentin ihailluksi kohteeksi. Serjosan koviskaveri, Sasa, pitää Serjosasta huolta omalla tavallaan. 

Poikien unelmien kohteena - kosmonauttien rinnalla -  on koulun kiusattu punatukkainen musiikinopettaja, Svetlana, joka soittaa Tsaikovskin pateettista sinfoniaa oppitunnista toiseen... 

Pojista ei tullut kosmonautteja, mutta miksei? Tarinan surumielinen vodkanmakuinen sävy säilyy loppuun saakka.

Baricco, Alessandro: Verta vuodattamatta (Senza sangue)

Italialainen Alessandro Baricco on kirjoittanut pienen helmen.

On ollut sota, jossa omat ovat tappaneet omia, kiduttaneet ja raiskanneet. Maakuoppaan piiloutunut pieni tyttö jää henkiin kun nuori poika ei enää kykene veritekoihin.

Monia vuosia myöhemmin, vanhuuden kynnyksellä, tyttö ja hänet säästänyt poika kohtaavat. Vanhalla naisella on kaksi tietä, voiko armahtaa ja antaa anteeksi vai vihata ja kostaa.

Vahvasti ihmisyyden eri puolista kirjoitettu kirja.

Rosnay, Tatiana de: Avain (Sarah's key)

Avain on ranskalais-englantilais-venäläisen Tatiana de Rosnayn ensimmäinen suomennettu teos.

Heinäkuussa 1942 Ranskan poliisi kokoaa pariisilaiselle d'Hiverin pyöräilystadionille runsaat 13 000 juutalaista, suurin osa naisia ja lapsia. 10-vuotias Sarah on piilottanut pikkuveljensä lukittuun komeroon ennen kuin hänet viedään stadionille vanhempiensa kanssa. Sarah on epätoivoinen, hänen on päästävä avaamaan ovi.

Kuusikymmentä vuotta myöhemmin, d'Hiverin vuosipäivänä, Julia Jarmond ryhtyy tekemään juttua lehteen juutalaisten pakkosiirroista. Julia törmää puhumattomuuteen, sodan aikaisia tapahtumia ei ole sopivaa muistella. Kuinka menneisyys voi vaikuttaa vuosien kuluttua ihmisten elämään?

Toisen maailmansodan Ranskan historiaa