Sofi Oksanen: Norma

Norma on nuori nainen, jonka hiukset kasvavat niin paljon, että niitä täytyy päivittäin leikata. Norman hiukset vaistoavat toisesta ihmisistä asioita ja tunnetiloja: puhuuko hän totta, onko hän väsynyt, peloissaan, onko hän vakavasti sairaana. Norman hiukset osaavat ajatella tai toteuttavat Norman ajatuksia ja takertuvat tarpeen tullen kiinni tavaroihin tai ihmisiin.

Kirjan juoni rakentuu hiusten pidennyksiin liittyvään bisnekseen, joka on viime vuosina kovasti kasvanut. Hiuslisäkkeisiin ja tuuhennuksiin käytetään mielellään aitoa hiusta, jota tuodaan Suomeen – ainakin Sofi Oksasen mukaan – Ukrainasta, jossa hius on laadultaan parasta. Hiusalaan sekaantunut joukkio Norman sukulaisia tekee vielä isompaa bisnestä vuokraamalla kohtuja tarvitseville länsimaisille lapsettomille pareille. Näitä vauvatehtaita on kirjassa useissa maissa, mm. Vietnamissa. Naisia käytetään hyväksi ja pidetään vankeina näissä laitoksissa, joista hyväosaisille tilataan sellaisia lapsia, joita he haluavat: tyttöjä, poikia, sinisilmäisiä jne. Karmeaa luettavaa ja varmasti totta jossakin päin maailmaa. Normallekin on paikka jo varattu tällaisessa tehtaassa.

Henkilögalleria on runsas ja sukulaiset päästään vialla tai roistoja. Ihan kaikki juonikiemurat eivät selkene, eivätkä olisi olleet tarpeellisiakaan, mutta Oksanen osaa kyllä kuljettaa tarinaa. Välillä kyllä tuntuu, että hänkin sotkeutuu Norman pitkiin hiuksiin…

Varsinainen juoni liittyy Norman äidin epäselvään kuolemaan metroasemalla. Tätä tapausta selvittäessään Norma törmää kaikkeen muuhun outoon ja hengenvaaralliseen. Oksanen kyllä nivoo lopussa juonenpäät yhteen, mutta silti lukija jää miettimään, onko Norma turvassa ja luottaako hän oikeisiin ihmisiin? Miten kaikki oikeasti meni?