Pauliina Rauhala: Taivaslaulu

Pauliina Rauhalan esikoisteos on kaunis ja koskettava kuvaus vanhoillislestadiolaisen naisen, tietenkin äidin, elämästä. Vilja ja Aleksi tapaavat nuorina opiskelijoina ja menevät naimisiin. Lapsia syntyy tiuhaan tahtiin, niin kuin lestadiolaisperheissä yleensä. Viidennen raskauden aikana, Viljan odottaessa kaksosia, hän tuntee, ettei jaksa enää. Hän päättää lähteä, jättää perheen, lapset, uskonnollisen yhteisön. Kaiken. Paon sijaan Vilja pääsee sairaalahoitoon.

Viljan mies Aleksi on huolehtiva ja rakastava. Hänkin on kuulunut lestadiolaisyhteisöön lapsesta pitäen, mutta on silti aina ajatellut uskontoa myös kriittisesti. Nyt hän pitää nimetöntä blogia, jossa ottaa kantaa monenlaisiin lestadiolaisuuden piirteisiin.

Rauhalan teksti on runollisen kaunista. Hän ammentaa luontovertauksista, lainaa niin Kalevalasta, Kantelettaresta, virsistä kuin kansanlauluistakin. Kirja on inhimillinen, se arvostaa niin ihmisen uskoa kuin hänen omaa ajatteluaankin.

Kirja valittiin vuoden 2013 kristilliseksi kirjaksi.