Rein Raud: Rekonstruktio

Kirjan kertojana on isä, jonka tytär on kuollut 5 vuotta aiemmin epäselvissä olosuhteissa kolmen muun nuoren kanssa. Kyseessä on nuorten yhdessä suunnittelema ja toteuttama polttoitsemurha. Isä alkaa selvittää sitä, mitä nuorten kesken oikeastaan tapahtui ja miksi hänen tyttärensä Anni oli mukana. Isä seuraa tyttärensä jälkiä Ranskaan ja palaa sitten Viroon selvittelemään syrjäisellä tilalla asuneen nuorten yhteisön asioita. Tapahtumavyyhti purkautuu henkilö kerrallaan, kun isä kiertää haastattelemassa yhteisön jäljelle jääneitä jäseniä tai muita Annin elämässä mukana olleita.

Kirjan rakennetta on verrattu salapoliisiromaanin tapaiseen rikoksen selvittelyyn.  Enemmän minusta kirjassa kuitenkin korostuu inhimillinen tragedia. Kirjailija kuvaa hyvin suljetun yhteisön syntyä, ryhmän sisällä olevia valta- ja vaikutussuhteita sekä ihmisten motiiveja kuulua yhteisöön. Nuoret pyrkivät elämään ekologisesti ja terveellisesti, joogaamaan ja syömään yhdessä sovitun ruokavalion mukaisia ruokia. Nuorten pitää myös avautua itsestään toisille - ryhmäkokoontumisissa harjoitetaan aikamoista keittiöpsykologiaa. Pikku hiljaa ryhmä pienenee ja jäljelle jäävät sopivat keskenään yhteisestä lopusta. Eräs heistä kuitenkin varmistaa lopputuloksen (tämä käy ilmi jo kirjan esipuheessa, joten en pilaa kenenkään lukuelämystä!).

Kirja on intensiivisesti kirjoitettu, jossakin vaiheessa pitkät filosofiset pohdinnat vähän herpaannuttivat lukuelämystä ja juonen etenemistä. Rein Raud sai kirjasta Viron valtion kirjallisuuspalkinnon. Kirja on ensimmäinen häneltä suomennettu teos.