Joel Haahtela on kirjoittanut pienen, mutta intensiivisen tarinan miehestä, joka lähtee Ranskaan luostariin tutkimaan pyhimykseksi julistetun Adèlen tarinaa. Kirjassa on vähän ulkoisia tapahtumia, sen sijaan kertoja käsittelee mielessään perhettään, parisuhdettaan, vanhempiaan. Miehen elämässä on vaikea vaihe meneillään ja varmaan senkin takia hän on lähtenyt luostarimatkalle. Hän ei ole myöskään käsitellyt lapsuudessa tapahtuneita asioita.
Kaikesta ikävästä huolimatta kirjassa on rauhallinen ja seesteinen tunnelma. Tapaamiset ja keskustelut luostariveljien kanssa ovat kiinnostavia, ja ne kuvataan lämpimän huumorin sävyttäminä. Luostarin kirjastossa tapahtuvan tutkimustyön kuvaaminenkin on mielenkiintoista, aikaperspektiiviä antavat luostarissa säilyneet 1100-luvulla laaditut dokumentit.
Haahtelan lauseista löytyy myös pieniä ajatelmia. "... ajattelen, että meissä kaikissa on lommo valmiina. Lommo ei koskaan oikene, mutta meidän tehtävämme on löytää paikka, jossa sen kanssa voi elää." Näin ilmeisesti myös päähenkilölle tapahtuu matkan aikana, ja ehkä hänen lommonsa vähän oikeneekin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti