Saša Saveljev elää isovanhempiensa kanssa Moskovassa. Mummon pitämä kuri ei ole pelkästään kova vaan kohtuuton (Saša ei saa esimerkiksi hikoilla) ja poikaa sätitään kirosanoja välttelemättä ja muutenkin estoitta: “Että pitää olla hemmoteltu elukka! Sašenka tahtoo sitä, Sašenka tahtoo tätä! Sašenka kuuluisi arkkuun mutta aina vaan tekee mieli jotakin. Olen nähnyt labratuloksesi, hautausmaa on sinulle sopivin puisto!”
Haudatkaa minut jalkalistan taakse kuvaa arjen tapahtumia koulupojan näkökulmasta. Se on elämänmakuinen ja sujuva kuvaus tämän erikoisen perheen maailmasta. Isoäiti pitää langat, vaarin ja Sašan käsissään henkisen väkivallan keinoin. Pojan äidin mummo pyrkii pitämään henkisesti ja fyysisesti mahdollisimman kaukana lapsestaan.
Romaani avaa tämä perheen ihmissuhteita sekä mummon, vaarin ja Sašan äidin elämänvaiheita. Ihmiskohtaloiden moninaisuus ja ihmissuhdekiemurat nostivat esiin monenlaisia ajatuksia ja tunteita, joista tärkeimpänä se, että jokaisella aikuisella on mahdollisuus tehdä omat ratkaisunsa, ja myös ottaa vastuu valinnoistaan. Millaisia valintoja ja mistä syistä tämän romaanin avainhenkilöt ovat tehneet ja miten ne vaikuttavat romaanin keskiössä olevaan poikaan?
Kirjan takakannessa teosta kuvataan burleskina komediana, mutta kevyt tämä tarina ei missään nimessä ole. Joku voi kokea romaanin sisältämät tarinat ja henkilöt komediallisina, toinen vain kamalina, minussa taas heräsi paljon ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita.
Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1996 Oktjabr-lehdessä ja se on filmatisoitu vuonna 2009. Jatko-osa Hroniki razdolbaja (Hunsvotin kronikat) oli vuoden 2013 myydyin venäläinen kaunokirja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti