tiistai 31. maaliskuuta 2015

Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta

Tässäpä kirja, jota en olisi malttanut laskea käsistäni ja jonka lukemisen olisin halunnut heti aloittaa uudestaan alusta! ”Ehkä rakkaus oli totta” on lontoolaisen Sadie Jonesin ensimmäinen suomennettu, mutta jo neljäs häneltä ilmestynyt romaani. Teosta kuvataan hänen läpimurtoromaanikseen.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun Lontoon teatterimaailmaan. Luke, Paul ja Leigh ovat ystävyksiä, jotka haluavat tehdä teatteria: Luke kirjoittaa näytelmiä, Paul tuottaa ja Leigh toimii näyttämömestarina. Kirja alkaa kuitenkin syrjäisestä Sestonista, jossa Luke on viettänyt lapsuutensa jakaen aikansa alkoholisoituneen puolalaisen isänsä ja mielisairaalassa sähkösokkeja saavan äitinsä luona vieraillen. Sattumalta Luke tapaa Paulin ja Leighin, lähtee heidän peräänsä Lontooseen ja aloittaa kirjoittamisen.

Kaikki kolme päähenkilöä ovat hyviä, rehellisiä, kutsumustaan toteuttavia ja sitä kohti pyrkiviä lahjakkaita nuoria. Tarkimmin kuvataan Lukea, joka rakastuu palavasti ja epäonnisesti Ninaan, naimisissa olevaan näyttelijättäreen. Vaikka kirjassa kerrotaan teatterimaailmasta, kirjassa ei ole mitään pinnallista. Ja vaikka kolmikon rakkauselämä on hieman monimutkaista ja kiemuraista, sekään ei ole mitään kevyttä höttöä ja teennäisiä juonenkäänteitä, vaan lämpimästi kuvattua nuorten ihmisten oman polun ja kumppanin etsimistä.

Sadie Jones on toiminut aiemmin 15 vuotta tv-käsikirjoittajana ja se näkyy tekstissä. Ehkäpä tästäkin kirjasta tehdään elokuva, mutta ei se kuitenkaan pärjää kirjalle, joka on ihana! Lisää Sadie Jonesia, kiitos!

Ei kommentteja: