Aloitin kirjan lukemisen hieman vastahakoisesti: Kirjan päähenkilö on masentunut ja aikoo tehdä itsemurhan. Aihe tuntui tosi raskaalta. Kirjaa kuitenkin suositeltiin minulle, joten tartuin siihen.
Päähenkilö Kerttu on tunnollinen nelikymppinen luokanopettaja, jolla on mies ja kaksi pientä lasta. Kertun työyhteisössä on ikäviä piirteitä. Hän uupuu ja jää masennuksen takia sairauslomalle. Kirja on tarina Kertun sairaudesta, miten hän todella melkein tappaa itsensä, mutta alkaa pikku hiljaa kuitenkin toipumaan. Hyvin todenmukaisesti on kuvattu Kertun vaikeuksia nousta sohvalta, tehdä ruokaa tai suorittaa muita lapsiperheen arkeen kuuluvia töitä. Kerttu pitää päiväkirjaa ja kirjaa siihen tuntojaan. Onneksi hän pääsee myös taitavan psykiatrin luokse terapiaan ja pikku hiljaa asiat alkavat selvitä.
Mukavasti on kuvattu tilannetta myös Kertun miehen näkökulmasta. Hän jaksaa kaikesta huolimatta rakastaa ja auttaa Kerttua pahimmissa vaiheissa. Ja tätä ei ole kuvattu mitenkään pliisusti, vaikka se tässä siltä kuulostaakin. Myös Inari-tyttären tuntemuksia kuvataan todenmakuisesti. Kertun paha olo kestää syksystä kesään ja kirjan loppu on toiveikas. Katri Rauanjoki on äidinkielen opettaja, ilmankos kirja olikin taitavasti kirjoitettu!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti