Tämä oli ensimmäinen lukemani kirja Pauliina Vanhatalolta, ja löytyipä kirjailija, jolta haluan ehdottomasti lukea lisää. Vanhatalo on koulutukseltaan kirjallisuuden maisteri. Hän nousi julkisuuteen ensimmäisen kerran pohjoisen superylioppilaana, joka kirjoitti yhdeksän laudaturia.
Keskivaikea vuosi seuraa Vanhatalon omaa elämää vuoden ajan. Masennusdiagnoosi on saatu ja lääkitystä kokeillaan. Äiti jaksaa huonona päivänä lähinnä maata sängyssä, parempana leivotaan pullaakin.
Huippuylioppilaalla on yhä huimat odotukset itsensä suhteen, ja hän tuntee myös muiden vaatimukset raskaina. Äitiys on kovaa työtä, pitäisi jaksaa olla aidosti läsnä, huomioida lapsia ja aviomiestä, jaksaa vielä kirjoittaakin ja tehdä projektisuunnitelmia. Ihmissuhteet ovat introvertille välillä kovia taakkoja.
Kaamos on ennenkin laukaissut tuskaisan kauden. Nyt Pauliinaa pelottaa miten talven pimeyden kanssa käy. Keskivaikea vuosi on avoin masennuskirja, joka on hienosti kirjoitettu ja aiheestaan huolimatta lohdullinen. Kirja lisää ymmärrystä masentunutta ja introverttia ihmistä kohtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti